Pelataanko koronaa?

Tiistai 10.3.2020 - Pirkko Jurvelin


Pelataanko koronaa?

Ihminen on ymmällään ja peloissaan, sillä vihollinen on päässyt tunkeutumaan hänen vaikutusalueelleen salakavalasti. Yleensä ihmisellä on yksi tai useampi keino vastustajan taltuttamiseen, niistä on vain valittava sopiva. Aseellinen taistelu on tehokas tapa päästä eroon ei-toivotusta vieraasta, tosin se on myös usein hyvin arveluttava keino. Neuvottelu, asiasta sopuun pääseminen, kaupanteko, uhkailu, soluttautuminen vihollisen omalle maaperälle ja sabotointi siellä, yhteistoiminta toisten kanssa tunnettua vihollista vastaan… Keinoja on monenlaisia, hyviä ja huonoja, hyväksyttäviä ja vähemmän luvallisia, mutta aina voi yrittää jotakin.

Koronavirus on tuonut esiin ihmiskunnan haavoittuvaisuuden, sen tosiasian, ettei ihminen pystykään hallitsemaan elinympäristöään, ja sen tiedostaminen onkin ollut aikamoinen näpäytys itsetunnollemme. Entisinä aikoina, jolloin ihminen vielä uskoi yliluonnolliseen Jumalaan sekä Paholaiseen, sodille ja sairauksille oli löydettävissä ”luonnollinen” selitys. Jumala saattoi antaa vitsauksia, rangaista ja kurittaa, mutta myös suojella, varjella ja pelastaa. Vaikka yksilö kohtasi vaikeuksia, hänellä oli ymmärrys, että näin kuuluikin olla, ja että näistä koettelemuksista selvitään. Hän saattoi luottaa johdatukseen.

”Musta surma” eli paiserutto riehui maapallolla 1300-luvun puolivälissä. Se oli kulkutauti, jota levittivät rotat, kauppiaat ja sotilaat, ja joka tappoi Euroopan väestöstä 30-60 prosenttia eli 25-50 miljoonaa ihmistä. Taudin uhreja oli saman verran Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa (koronavirukseen sairastuneita on maailmassa tällä hetkellä noin 110 000 ja kuolleita noin 3800). Mielenkiintoista on se, että yhdeksi ruttoepidemian syyksi arvellaan ilmastonmuutosta, sillä se aiheutti Keski-Aasian lämpenemisen ja kuivumisen ja pakotti liikkeelle jyrsijät, jotka puolestaan kantoivat mukanaan taudinaiheuttajina tunnettuja kirppuja. Koska Suomi oli tuohon aikaan hyvin harvaan asuttu – kaupunkejakin oli vain kaksi – tauti ei ilmeisesti rantautunut tänne ollenkaan. Ruton aiheuttama väestökato sai Euroopassa aikaan suuria muutoksia. Aluksi taloudellinen kehitys laantui, ja myös kirkko menetti valta-asemansa. Kuitenkin vähitellen maaorjien olot kohentuivat (työntekijöiden puutteen vuoksi heidän arvostuksensa nousi), työntekijöiden palkat paranivat ja vuokrat pienenivät, ja lopulta kaikki tämä johti feodalismin (läänityslaitos) romahtamiseen. Mustan surman vaikutukseksi voidaan lukea myös se, että tauti antoi myönteisen sysäyksen lääketieteen, teknologian ja koulutuksen kehittämiseen. Rutosta selvinnyt ihmispopulaatio oli entistä terveempää, vahvempaa ja vastustuskykyisempää.

Juttelin eilen henkilön kanssa, joka tekee ammatikseen töitä tuonnin ja kaupan alalla. Kysyin, joko koronaepidemian vaikutukset näkyvät hänen työssään. Muutamia ulkomailla pidettäviä messuja oli peruttu, mutta toistaiseksi ei ollut havaittavissa mitään suurempia muutoksia. Tosin, jos Kiinan tehtaat pysyvät vielä pitkään suljettuina, niin tavaroiden tuotannossa tapahtuva katkos tulee todennäköisesti näkymään joulumarkkinoilla. No, ehkä me pärjäämme ilman näitä tuotteita, mutta miten pärjäävät kiinalaiset, jotka yrittävät jatkaa elämäänsä ilman rahapalkkaa? Toisaalta uutiset kertovat, että tehtaiden sulkeminen on vaikuttanut niin, että Kiinan päästöt ovat romahtaneet 150 miljoonaa tonnia viime vuoteen verrattuna. Pudotus on suunnilleen sama kuin Suomen päästöt kolmen vuoden aikana. - Muista viruksen aiheuttamista muutoksista tiedämme esimerkiksi sen, että viruksen vältteleminen on (syystäkin) aiheuttanut jo nyt valtavat aineelliset tappiot matkailun alalla. Jos myös kouluja ja muita oppilaitoksia joudutaan meillä sulkemaan pidemmäksi aikaa, se johtaa todennäköisesti siihen, että lukukautta joudutaan jatkamaan kesäkuun puolelle. Tämä johtaa puolestaan sellaiseen tilanteeseen, että matkailutulot Suomessa romahtavat kauden lyhentyessä, puhumattakaan siitä ongelmasta, että kuka tekee ja millä palkalla sen työmäärän, minkä koulujen ja muiden oppilaitosten lukukausien pidentäminen aiheuttaisi. Onneksi tämä kaikki on vain jossittelua. Millainen vihollinen koronavirus on? Voiko tästä viruksesta olla hyötyä?

Tulin vajaa kaksi viikkoa sitten Japanista, joten karanteeniaika on lusittu (tosin en ollut karanteenissa), ja voin vain ihmetellä ja odotella, löytääkö virus minut täältä kotimaasta. Jos näin käy, niin voi, voi, mutta eipä sitten muuta. Kesää kaipaillessani voin vaikka pelata koronaa, jonka löysin kellarista, ja joka oli suosittu peli meillä kotona useampi vuosikymmen sitten. Sen pelaaminen kasvattaa kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, eikä minulla ole kumpaakaan ominaisuutta liikaa.

Avainsanat: koronavirus, musta rutto, vihollinen,


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini