Krakova muistuttaa

Torstai 28.7.2022 - Pirkko Jurvelin

Krakova muistuttaa

Palasin juuri Krakovasta pää täynnä uusia elämyksiä ja uusien ja vanhojen ajatusten ja pohdintojen sekamelskaa. Oli upeaa saada tutustua 1300-luvulta peräisin olevaan Wawelin linnaan, Schindlerin museoon ja Juutalaiseen museoon, useisiin gallerioihin ja siihen tunnelmaan, joka vallitsee hyvin vanhassa kaupungissa. Matka oli suuri, uuvuttava nautinto. Uuvuttava? Helle oli kova, kävelimme (tyttäreni ja minä) kymmenen kilometriä joka päivä, ja kaupungin juutalainen historia ahdistaa, vaikka toinen maailmansota juutalaisten joukkomurhineen onkin entuudestaan tuttu.

Hotellimme oli Kazimierzin kaupunginosassa, jossa sijaitsevat vanhat juutalaiskorttelit. Siellä täällä näkyi hepreankielistä tekstiä, vaikuttava juutalainen hautausmaa oli lähellä kuten myös juutalainen museo. Hymyn huulille toi kyltti, jonka ohitimme joka päivä:”Jerusalem kebab”. Siinä on juutalainen Jerusalem ja arabien ruokakulttuuri mukavasti punottu yhteen.

Ennen toista maailmansotaa Krakovassa asui noin 60 000 – 80 000 juutalaista. Kun saksalaiset valtasivat kaupungin vuonna 1939, alkoivat vainot välittömästi. Juutalaiset pakotettiin työpalveluun (ikäraja oli 12 vuotta), heidän piti käyttää Daavidin tähdellä merkittyä käsivarsinauhaa, synagogat suljettiin, ja arvoesineet takavarikoitiin.

Ghetto perustettiin kaksi vuotta myöhemmin Veikselin etelärannalle, ja se erotettiin muusta kaupungista muurilla. Kuljetukset keskitys- ja tuhoamisleireille alkoivat pian, mutta jo vuonna 1941 ghetto tyhjennettiin kokonaan, osa asukkaista ammuttiin heti siellä, osa kuljetettiin työleireihin tai Auschwitziin. Nykyisin Krakovassa on juutalaisia vajaa 1000 henkilöä.

Niin, mikään tuossa historiassa ei tullut minulle yllätyksenä, tyttäreni sanoi oppineensa paljon uutta. Kaikki näkemäni kauheus ja vääryys, joka toistui toistumistaan eri museoissa ja nähtävyyksissä, nosti mieleeni yhä uudelleen kysymyksen: Miten on mahdollista, että sota, kaikki tuhoaminen ja tappaminen, ihmisarvon mitätöiminen, valehtelu, äärimmäisyyksiin viety valehtelupropaganda on voinut alkaa jälleen uudestaan?Miten on mahdollista, että yksi diktaattori toisensa jälkeen aloittaa maailmansodan kenenkään kykenemättä estämään häntä?

Ihmiskunnan voimattomuus suuren pahuuden edessä saa minut tuntemaan itseni heikoksi, voimattomaksi, turhaksi, sillä vaikka tiedän, että kaikki tämä vääryys tapahtuu juuri nyt, en pysty vaikuttamaan siihen. En tietenkään pysty, minähän olen vain minä, mutta maailmassa on paljon ihmisiä, joilla on poliittista ja taloudellista arvovaltaa, ja kuitenkin tämä pahuus saa jatkua. En ymmärrä.

Ehdimme tutustua useaan museoon, mutta taidegalleriat jäivät vähän vähemmälle. Kaikkea ei ehdi, kun aikaakin oli vain neljä päivää. Huimia elämyksiä koin joka tapauksessa Etnografisessa museossa, jonka ylin kerro oli omistettu naivistisen taidesuuntauksen teoksille. Upeita elämyksiä tarjosi myös Wawelin linnakierros, jonka aikana pääsimme näkemään taidetta 1200-luvulta asti. Mahtavaa!

Krakova on hieno matkakohde, mutta neljän päivän täystyöllisyyden jälkeen jalkamme huusivat jo armoa, ja odottelimme innolla lentoa, jonka aikana saisimme vain istua ilman yhtään ylimääräistä aktiviteettia. Ihan heti en jaksaisi ottaa uusiksi tuollaista matkaa, mutta ylihuomenna minulta voi jo kysyä – tai ehkä huomenna.