Yksinkertaista elämää

Lauantai 25.4.2026 - Pirkko Jurvelin

Yksinkertaista elämää

Olen valmistellut esitystäni, jonka pidän keskuskirjasto Saaressa Oulussa 27.5. klo 18 alkaen – tervetuloa! Tuossa asioita pohdiskellessani selailin erilaisia tekstejä ja teoksia, joita olin tutkinut kirjoittaessani uusinta teostani ”Elä kauemmin – elä terveemmin, Tutkimusmatkoja luostarimaailmaan”. Luin nyt jälleen kerran artikkelin, jossa haastateltiin 80-vuotiasta benediktiinimunkkia Anselm Grünia. Haastattelu oli mielenkiintoinen, ja munkki tiivisti ajatuksensa seuraavin sanoin:” Yksinkertainen elämä on terveellistä.”

Tyttäremme oli kyläilemässä muutama päivä sitten ja selailimme vanhoja, 50-luvulta peräisin olevia perhealbumeja. Koska isäni harrasti valokuvausta jo tuohon aikaan, kuvia ja filmejä löytyy lähes rajattomasti. Juttelimme ja katselimme, ja lopulta tyttö huokaisi, että kyllä te olette olleet hyväosaisia, kun kissastakin on otettu kuvia. Myönsin, että toki olimme olleet hyväosaisia, koska molemmat vanhemmat olivat käyneet töissä (usean kaverini äiti oli kotona), enkä ollut edes osannut ajatella, että jotakin puuttuisi. Ja jos jotakin puuttui, se sama puuttui kaikilta. Noh, myönnän että eräällä 10-vuotiaalla rakennusmestarin tytöllä oli kevätjuhlissa juhlamekko ja korkokantakengät, joista en voinut uneksiakaan, mutta eivätpä voineet muutkaan.

Olinkin aika yllättynyt törmätessäni ihan äsken Ilta-Sanomien artikkeliin, joka käsitteli köyhtyvää Suomea, ja jossa kyseltiin, olemmeko palaamassa 50-luvulle. Hetkinen, minähän elin onnellisen lapsuuteni juuri 50-luvulla, vaikkakin artikkelin mukaan elämä oli ollut tuolloin puutteen täyttämää ja onnetonta. Mitä ihmettä? Tuli mieleeni, että artikkelin kirjoittaja on lienee ollut joku varhaiskypsä teini, joka ei voi ymmärtää, ettei pelkkä raha tuo onnea, koska raha = paljon tavaraa. Saman artikkelin mukaan ihan kaikki tulee olemaan tulevaisuudessa huonommin Suomessa, koska lukemattomista syistä valtion ja suomalaisten rahat ovat loppu, eikä lisää ole näkyvissä.

Samassa artikkelissa taloushistorian professori Jari Eloranta kertoo, että 1950-luku oli ”todella kurjaa aikaa elintason näkökulmasta. Se oli pula-ajan ja säännöstelyn aikaa, käytiin ulkohuusseissa (hoh, hoijaa!)...”Toki varmasti paljon asioita puuttui ja isolta joukolta ihmisiä, mutta tosiasia on se, ettemme osanneet paljoa edes kaivata. Meillä oli riittävästi.

Voin siis lohduttaa nuorempia sukupolvia sillä tiedolla, että vaikka tavaraa puuttuukin, niin elämä ei ole ”puutteellista” eikä onnetonta, ehkäpä päinvastoin. Kaiken sälän ja omistamisen ja haalimisen sijaan voimme keskittyä olennaiseen:elämiseen. Munkki Anselmi Grün sanoi haastattelussa: ”Hän on elossa, jonka sisimmässä virtaa elämä, jonka sisimmässä jokin kukoistaa.” Ei siihen rahaa tarvita.

”Jopa kirkkoisät puhuvat yksinkertaisten aterioiden terveyshyödyistä. Yksinkertaisesti eläminen tarkoittaa myös elämistä sopusoinnussa itsensä kanssa, ei erilaisten tarpeiden repimänä, vaan yksinkertaista, tasapainoista elämää itsemme kanssa. Tämä yksinkertaistus ei tarkoita ainoastaan ruokaa, vaan koko ulkopuolista, ylellisyyksien täyttämää elämää. Yksinkertainen elämä on meille hyväksi ja edistää terveyttämme” (munkki Anselm Grün).