Miksi sinun ja minun pitää lukea

Maanantai 21.10.2024 - Pirkko Jurvelin

Miksi minun ja sinun pitää lukea

Viime viikolla sain olla mukana kahdessa lukemiseen liittyvässä tapahtumassa. Keskiviikkona vierailin pyynnöstä Värtön päiväkodissa. Siellä oli menossa lukemisen superviikko (tai jotain sinne päin), ja minut oli pyydetty vierailevaksi tähdeksi lukemaan runokirjaani ”Kissa maalasi taulua”. Kyseisen kirjan runot ja kuvitus ovat viiden sukupolven aikaansaannoksia, ja sen kanssa oli helppo mennä lasten eteen. Ryhmien ikähaarukka vaihteli 1-vuotiaista 6-vuotiaisiin, ja kaikki lapset olivat ihanasti asiassa mukana. Elämäni parhaimman palautteen sain, kun 3-vuotias tyttö oli sanonut ohjaajalleen minun poistuttua:”Luulen, että se oli oikea prinsessa.” Kannatti mennä.

Pitää vielä mainita, että pieni poika kysäisi:”Kuinka vanha sinä olet?” Vastasin, että muistaakseni 32 vuotta. Hän kertoi ylpeänä olevansa kuusi. Hieno juttu!

Viikonlopun vietin Oulun kirjamessuilla tiskin takan Lapin kirjallisuusseuran jäsenenä omia teoksiani esitellen. Paljon en paikastani päässyt poistumaan, mutta sen verran kuitenkin, että saatoin todeta messujen varmasti ylittäneen kävijämäärältään kaikki ennakko-odotukset. Hienoa, kun suuret ponnistukset palkittiin tällä tavalla, ja oli mukava kuulla, että ensi vuoden tapahtumaa ollaan jo kovasti suunnittelemassa.

Miksi pitää lukea, kun voi kuunnelle ja katsella? Miksi ihmeessä vaivautua, kun helpommallakin pääsee? Tutkimuksia lukemisen hyödyllisyydestä löytyy valtavasti. Kun ajatellaan ensiksikin lapsia ja nuoria, niin lukemisen hyvää tekevät vaikutukset ovat aivan ilmeiset. Lukeminen lisää sanavarastoa ja uusien sanojen ymmärtämistä. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten lukija pystyy ilmaisemaan itseään. Lukeminen vaatii ja kasvattaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, joita molempia asioita yhtä hyvin lapset ja nuoret kuin me vanhemmatkin tarvitsemme. Myös muistitoiminnot vahvistuvat, sillä lukeminen vahvistaa juuri niitä aivojen osa-alueita, jotka liittyvät muistamiseen ja tiedon käsittelyyn.

Tutkimusten mukaan monet eri hermoverkot vahvistuvat aivoissa lukemisen aikana. Aivojen eri osat työskentelevät yhdessä kääntäessään kirjainmerkit ja sanat ajatuksissamme merkityksellisiksi tunteiksi, ideoiksi ja kuviksi. Tämä prosessi parantaa aivojen neuroplastisuutta eli muovautuvuutta.

Erinäisten tutkimustulosten mukaan lukeminen voi hidastaa kognitiivista rappeutumista ja vähentää muistisairauksien riskiä.

Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, johon osallistui 3635 henkilöä. Kahdentoista vuoden tutkimusjakson jälkeen voitiin todeta, että innokkaat lukijat elivät keskimäärin 23 kuukautta eli lähes kaksi vuotta kauemmin kuin henkilöt, jotka eivät lukemista harrastaneet.

Todennettujen fyysisten hyötyjen lisäksi lukeminen tekee hyvää myös psyykelle. Edelleen tutkimustuloksia siteeratakseni jo kuuden minuutin lukuhetki voi laskea stressitasoja merkitsevästi, koska se rentouttaa lihaksia ja laskee sydämen sykettä.

Tutkimuksia löytyy lähes joka maasta ja maanosasta, ja niiden tulokset ovat aina yhdensuuntaiset: Lukeminen on kehittävää, parantavaa ja rentouttavaa sekä keholle että mielelle. Koska näin on, meidän tulisi käyttää tätä tietoa hyväksemme. Ihan turha tässä on mainita sana ”päättäjät”, koska sieltä päin ei kannata odottaa minkäänlaisia tähän asiaan liittyviä kehityssuunnitelmia. Lukemiseen kannustaminen (lue: patistaminen) tapahtuu ruohonjuuritasolla eli kodeissa, varhaiskasvatuksen ja koulun piirissä. Toinen kysymys onkin sitten, miten saada nuoret irrotettua luurista.