Jeesusta pelätään enemmän kuin paholaistaSunnuntai 1.11.2026 - Pirkko Jurvelin Jeesusta pelätään enemmän kuin paholaista Olemme viettäneet juuri pyhäinpäivää. Se on kristillinen juhla, jossa muistellaan edesmenneitä läheisiä, pyhimyksiä ja marttyyreja. Se on yhdistelmä kahdesta vanhasta kirkollisesta perinteestä: kaikkein pyhien päivästä (omistettu kristinuskon pyhimyksille ja marttyyreille) sekä kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä (eli päivä, jolloin muistetaan kaikkia kuolleita kristittyjä ja läheisiä). Hyvin monet haluavat juuri pyhäinpäivänä viedä kynttilän oman rakkaan edesmenneen haudalle. Seurakunnissa järjestetään jumalanpalveluksia, joiden aikana luetaan kaikki kyseisen seurakunnan jäsenet, jotka ovat kuolleet kuluneen vuoden aikana. Tuosta tavasta tulee mieleeni se pidempi ajanjakso, jonka vietin aikoinani tyttäreni kanssa Fuengirolassa. Kun suomalaisessa seurakunnassa kysyttiin, haluaisiko joku mainittavan kyseisen vuoden aikana menehtyneen omaisensa nimen, niin ilmoitin sisareni ja äitini nimet. He olivat kuolleet saman vuonna muutaman kuukauden välein. Oli liikuttavaa kuulla mainittavan heidän nimensä muistojumalanpalveluksessa Espanjassa. Halloween-juhlan syntymiseen on vaikuttanut kelttien samhain eli syksyn juhla, jolloin vainajien uskottiin olevan liikkeellä. Halloweenia on alun perin vietetty Skotlannissa ja Irlannissa, josta se on sitten siirtolaisten mukana kulkeutunut Yhdysvaltoihin. Siellä siitä on tullut merkittävä juhla etenkin lasten keskuudessa. Juhlan yleisiä tunnuksia ovat aaveet, noidat, vampyyrit, luurangot ja mustat kissat. Suomessa on aikoinaan hiukan samantyyppisesti vietetty kekriä sadonkorjuunjuhlana. Meillä halloweenia ei ole merkitty kalenteriin. Pyhäinpäivän perinteinen päivä on 1.11., mutta me suomalaisethan tapaamme juhlia aina aattoja eli edellistä päivää, ja niinpä esimerkiksi kynttilät on viety haudoille 31.10. Juhlia on ja uusia syntyy. On mukava, kun arkeen tulee välillä taukoja. Vaikka edesmenneiden muisteleminen onkin surullista, niin menneisyydestä löytyy myös hyviä muistoja ja tapahtumia, joita olemme saaneet kokea joskus aikoinaan heidän kanssaan, jotka nyt lepäävät hautausmaalla. Halloween on rantautunut maahamme ja kulttuuriimme tiedotusvälineiden kautta. Se alkaa olla jo luonnollinen osa koulujen ja päiväkotien syysohjelmistoa. Luterilainen kirkko ei ole asiaa juurikaan kommentoinut, mutta katolinen kirkko on arvostellut kyseisen juhlan pakanallisia piirteitä. Esimerkiksi Ranskassa kirkko on pelännyt, että halloween syrjäyttää pyhäinpäivän vieton. Suomessa kristinuskon esille tuominen etenkin kouluissa ja päiväkodeissa on viime vuosina saanut paljon negatiivista palstatilaa lehdissä. Kouluja on viety oikeuteen esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa lauluesityksessä on sattunut kuulumaan sana ”Jeesus” tai ”Jumala”. Ihmisten yliherkkyys kristinuskoa kohtaan on outoa, kun samanaikaisesti pakanuskonto kaikenlaisine luurankoineen ja paholaisineen saa olla näkyvästi esillä. Mieleen tulee kuitenkin väkisinkin se, että paholaisen näkeminen saattaa aiheuttaa lapselle pelkotiloja paljon enemmän kuin Jeesus-sana joululaulussa. Miksi ihmiset (varsinkin täällä Suomessa) ovat yliherkkiä kristinuskoa kohtaan? Jos olisin taipuvainen uskomaan salaliittoteorioihin, niin väittäisin, että tällaisen käyttäytymisen takana on liikehdintä, joka ajaa kristinuskon poistamista ja kieltämistä koko maasta. No, en oikein usko salaliittoteorioihin, mutta jos joskus jotain tällaista tulee ilmi, niin en ihmettele ollenkaan. Miten saamme Suomen pysymään suomalaisena, oman kulttuurin ylpeänä kannattajana? Pysymällä lujina. Miettimällä, miksi jotakin asiaa yritetään väkisin tuoda maahamme. Mikä on asian perimmäinen tarkoitus? Yksi tarkoitus on luonnollisesti kaupallisuus, halloween- krääsä täyttää kauppojen hyllyt lokakuun lopulla, mutta onko se ainoa tarkoitus? Herätys! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Halloween, pyhäinpäivä, Jeesus, paholainen |
Vaadin korvauksia - kauppojen tuotteet ja mainokset altistavat minut tahtomattani kelttiläiselle uskonnolleLauantai 2.11.2024 - Pirkko Jurvelin Vaadin korvauksia – kauppojen tuotteet ja mainokset altistavat minut tahtomattani kelttiläiselle uskonnolle Viime päivien uutinen kertoo, että Hämeenlinnan kaupunki maksaa korvauksia lapselle, joka joutui yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan osallistumaan tahtomattaan koulussa uskonnon harjoittamiseen. Eräässä koulussa oli järjestetty konsertti, jonka sisällöstä ei ilmeisesti ollut ennakkoon tarkkaa tietoa. Koulun rehtori oli luullut, ettei konsertti olisi tunnustuksellinen ja näin sopisi kaikille oppilaille. Tilaisuudessa esitettiin kuitenkin uskonnollisia lauluja, ja vasta silloin oli selvinnyt, että kyseessä olikin hengellinen konsertti. 8-vuotiaan lapsen vanhemmat olivat valittaneet asiasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle, sillä oppilaille ei oltu järjestetty muuta toimintaa kyseiselle ajalle. Lautakunta piti asiaa syrjintätapauksena, ja on tuominnut Hämeenlinnan kaupungin maksamaan 1500 euroa syrjinnästä kärsineelle lapselle. Toivon, että kyseinen rahasumma rauhoittaa vanhempia ja varsinkin syrjinnän kohteeksi joutunutta koululaista, joka on joutunut kuuntelemaan Jeesus-lauluja. Elämme maallistuneessa, monimuotoisessa yhteiskunnassa, mutta kuitenkin yhä ja edelleen 62,8 % suomalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Jäseniä kirkolla on noin 3,5 miljoonaa, ja se on neljänneksi suurin luterilainen kirkkokunta Euroopassa. Suomen kansankirkolla on noin 700 kirkkorakennusta, ja uskon, että suurin osa Suomessa asuvista ihmisistä on kuullut kirkonkellojen soivan ja ilmoittavan jumalanpalvelusten tai muiden hengellisten tilaisuuksien alkamisesta. Kristinusko on tuonut yhteiskuntaamme monia vuotuisia juhlia kuten joulu, pääsiäinen ja juhannus, ja ne näkyvät kaikkialla ja vaikuttavat esimerkiksi työelämään. Kukaan Suomessa asuva ei pääse pakoon kristillisyyden mukanaan tuomia tapoja, ja sen vuoksi mielestäni olisi luonnollista hyväksyä ne yhteiskuntaamme kuuluvina asioina. Kristittyjen juhliin (esimerkiksi joulu) ei tarvitse osallistua, mutta on hyvä ymmärtää, miksi ja miten sitä vietetään. En jaksa uskoa, että esimerkiksi tämä 8-vuotias lapsi, joka vastoin hänen vanhempiensa tahtoa vietiin hengelliseen konserttiin, kuuli elämänsä ensimmäisen kerran sanan ”Jeesus”. Enkä myöskään jaksa uskoa, ettei hän enää koskaan kuulisi tai kohtaisi mitään kristilliseen elämäntapaan liittyviä asioita Suomessa asuessaan. Kansanedustaja Päivi Räsänen on ihmetellyt 1500:n euron korvauksen maksamista. Ehkäpä juuri siksi hän on ottanut kantaa halloweenin yleistyvään viettoon kouluissa ja päiväkodeissa. Räsäsen mukaan halloweenin juhliminen sisältää pelottavia ja ahdistavia aineksia, ja hän kertoo saaneensa lasten vanhemmilta ja opettajilta viestejä, joissa kerrotaan lapsen halunneen jäädä kotiin, koska kouluun tai päiväkotiin meno pelottaa kyseisen teeman vuoksi. Räsänen jätti perjantaina kysymyksen aiheesta hallitukselle:” Miten hallitus aikoo ehkäistä kouluissa ja päiväkodeissa vakiintuneen halloween- juhlinnan aiheuttamia haittoja lapsille? Voitaisiinko päiväkoteja ja kouluja ohjeistaa viettämään sadonkorjuun tai pyhäinpäivän aikaista juhlaa niin, että kaikki oppilaat voisivat osallistua niihin hyvillä mielin?” Räsänen pohtii, että muuttamalla juhlan suomalaisempaan muotoon lapset oppisivat arvostamaan kotimaista maataloutta, ja että juhlinnan toisenlainen painopiste toisi näin esiin oman maamme perinteitä. Kristittyjä arvoja kannattavat suomalaiset joutuvat näkemään, kokemaan ja mukautumaan moniin sellaisiin asioihin ja tapoihin, jotka tuntuvat oudoilta, suorastaan vääriltä. Suuri enemmistö vaikenee kuitenkin kohteliaasti, mukautuu ja ajattelee, ettei tässä muutakaan voi. Samanlaista mukautumista odottaisin myös niiltä vähemmistöön kuuluvilta Suomen asukkailta, jotka kohtaavat omien arvojensa vastaisia asioita. Vieraita tapoja ei kenenkään tarvitse omaksua haluamattaan, mutta monimuotoisen yhteiskunnan asukkaina meidän tulee sopeutua siihen, että kanssaihmisemme haluavat uskoa, juhlia ja elää eri tavalla kuin me itse. |
|
1 kommentti . Avainsanat: halloween, kristinusko, ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus |
Onko Halloween pakanauskonnon pakkosyöttöä?Torstai 3.11.2022 - Pirkko Jurvelin Onko Halloween pakanauskon pakkosyöttöä? Luin Helsingin sanomista uutisen päiväkodissa pohjoispohjanmaalla tapahtuneesta uskonnottoman perheen lapseen kohdistuvasta syrjinnästä. Sama uutinen ilmestyi myöhemmin myös Kalevassa. Päiväkodissa oli järjestetty Pääsiäispolku - tapahtuma yhdessä seurakunnan kanssa. Perhe ei halunnut lapsen osallistuvan tähän toimintaan, sen sijaan lapsi jäi toisen ryhmän kanssa päiväkotiin tapahtuman ajaksi. Vanhempien täytyi kertoa lapselle, miksi tällainen järjestely tehtiin. No, vanhempien tahdostahan lapsi jäi tapahtumasta pois, joten luonnollista on, että he myös perustelisivat lapselle, miksi näin tapahtui. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan päiväkodin toiminta oli kuitenkin syrjivää, koska lapselle ei järjestetty asianmukaista korvaavaa toimintaa, myöskään päätöksen mukaan vanhempia ei olisi tullut vastuuttaa käytännön järjestelyistä. Varhaiskasvatus joutuu maksamaan perheelle 1500:n euron korvauksen. Mikäli ymmärsin lehtiuutisen oikein, niin syyllisyys tuli kahdesta seikasta: 1. Lapselle ei järjestetty Pääsiäispolku - tapahtuman ajaksi muuta korvaavaa toimintaa. 2. Selitysvelvollisuus olisi kuulunut päiväkodille, ei vanhemmille. Lauantaina 5. 11. vietämme kalenterin mukaan pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää. Esimerkiksi Saksassa tällaisia pyhäpäiviä ei ole keskitetty viikonlopuille kuten meillä tehokkaassa Suomessa, vaan niitä vietetään keskellä arkiviikkoa, jolloin kaupat ovat kiinni ja ihmisillä on vapaapäivä. Opiskelin tuossa hiukan historiaa ja totesin, että pyhäinpäivä on otettu käyttöön jo monta vuosisataa sitten alun perin syrjäyttämään Halloween-juhlan viettoa. Halloween-juhlalla puolestaan on pakanalliset juuret. Sen alkuperä on kelttien Samhain -juhlassa, jota on vietetty jo vuosisatojen ajan Britanniassa ja Irlannissa. Tapahtuma liittyy vuoden kiertoon, ja tuohon maailman aikaan marraskuun alku oli myös uuden vuoden alku. Uskottiin, että Samhain -juhlan aikana kuolleitten sielut palasivat maan päälle tervehtimään läheisiään, ja samalla ajateltiin, että kuluneen vuoden aikana menehtyneet aloittivat matkansa tuonpuoleiseen tuona päivänä. Ihmiset polttivat kokkotulia pitääkseen vainajien henget loitolla ja toisaalta naamioivat itsensä erilaisilla maskeilla ja puvuilla eksyttääkseen kuolleitten sieluja pois luotaan. Nykymaailman trendi näyttää olevan se, että Halloween-juhla kaikkine sivutuotoksineen on syrjäyttämässä pyhäinpäivän vieton. Kukapa haluaisi muistella vainajia, kun voi itse pukeutua vainajaksi, paholaiseksi, kummitukseksi ja syödä samalla erilaisia herkkuja ja pitää hauskaa? Myös päiväkodit, iltapäiväkerhot ja koulut puhumattakaan monista muista tahoista ovat ottaneet ohjelmaansa Halloween-juhlan viettämisen. Eikö tämä ole outoa ja arveluttavaa? Juhla on pakanallista alkuperää, ja vainajien hengiksi ja erilaisiksi hirviöiksi pukeutuneet juhlijat haahuilevat ympäriinsä herkutellen ja kanssaihmisiä säikytellen. Järjestetäänkö juhlista kieltäytyjille esimerkiksi päiväkodeissa vastaavaa toimintaa? Eikö kukaan haasta kyseisten juhlien järjestäjiä oikeuteen? Jos kristillisyyden esiin tuominen lapsen koulutuksen piirissä on kiellettyä, niin miten ihmeessä pakanalliset menot ovat sallittuja? Vastatkaa! Peukunnosto sille oululaiselle päiväkodille, joka järjesti noitien ja mörköjen sijaan valon juhlat! Me kaipaamme valoa tänä pimeänä vuodenaikana ihan fyysisestikin, ja pelottelun sijaan rohkaiseminen ja tervepohjainen hauskanpito kuulostaa hyvältä jutulta. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Halloween, pakanuus, koulujen juhlat |
