"Uskonto on pelkästään vallankäyttöä"

Maanantai 21.4.2025 - Pirkko Jurvelin

”Uskonto on pelkästään vallankäyttöä”

(sitaatti tuntemattomalta henkilöltä)

Olin lenkkeilemässä joen vartta pitkin ja ohitin kaksi vanhempaa naishenkilöä, jotka olivat pysähtyneet juttelemaan keskenään. Kuljin heidän ohitseen aika reippaasti, mutta kuulin selvästi, kuinka toinen heistä sanoi:”Uskonto on vain ja pelkästään vallankäyttöä.”Tätä lausetta pyörittelinkin sitten mielessäni seuraavat puoli tuntia. Onko mahdollista, että uskonto olisi pelkästään vallankäyttöä?

Seuraava tyttöporukan (keski-ikä huitelee jossakin yli 70:n tienoilla) kirjapiiri on toukokuussa meillä. Koska olen tilaisuuden emäntä, sain valita kirjan ja päädyin teokseen” Pako kultista”. Minulle kirjaa suositteli jokin aika sitten tuttava, joka kertoi istuneensa kirja kourassa yli kuusi tuntia, koska ei malttanut lopettaa. Noin koukuttava teos piti tietenkin lukea ja saman tien päädyin ehdottamaan sitä seuraavan kirjapiirimme lukukohteeksi.

”Pako kultista” kertoo ruotsalaisen Mariette Lindsteinin 25:n vuoden pituisesta elämänjaksosta, jonka hän vietti skientologialiikkeen yhteydessä. Lindstein muutti lopulta Yhdysvaltoihin ja eteni liikkeessä hierarkian huipulle asti Kalifornian päämajaan. Vähitellen hän joutui huomaamaan, että tällä suuntauksella oli myös pimeä puolensa. Siihen kuului työllä näännyttämistä, valvottamista, aivopesua ja eristämistä omasta perheestä ja ulkomaailmasta, mutta siitä ei ollut helppo päästä eroon. Ystävän avulla Lindstein laati lopulta suunnitelman ja pääsi pakenemaan.

Suomessa skientologiliikettä ei ole hyväksytty virallisesti uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, mutta monissa muissa maissa näin on.

Skientologia on tietenkin ääri-ilmiö, enkä usko, että nainen, jolta otsikon sitaatin kuulin, tarkoitti juuri tätä. Viime viikkojen uutiset islamilaisesta Afganistanista kertovat, että uskonnon varjolla naiset on suljettu koulutuksen ulkopuolelle kuudennen luokan jälkeen, heidän osallistumisensa työelämään on hyvin rajattua, he eivät saa liikkua ulkona ilman miespuolista saattajaa, eivätkä he saa käyttää julkisia liikennevälineitä ilman miespuolista seuralaista, tässä vain muutamia esimerkkejä naisten rajoitetusta elämästä.

Miten on hindulaisuus, buddhalaisuus, islamilaisuus, kristinusko ja monet näiden pääuskontojen alalajit: Onko uskonto pelkästään vallankäyttöä?

Mietin kävelylenkkini aikana lähinnä omaa evankelisluterilaista kirkkoa. Siihen kuuluminen on täysin vapaaehtoista, ja vaikka ei kirkkoon kuuluisikaan, niin se tarjoaa monia palveluita ja on valmis vastaamaan kysymyksiin ja antamaan apua. Miten lie sen vallankäytön kanssa? Yksittäisten työntekijöiden joukossa vallankäyttöä varmasti esiintyykin, mutta kyllä mielestäni Suomen ev.lut. kirkko on niin nöyrä (ja jopa miellyttämisenhaluinen), että myös siihen kuulumattomat uskontopelkoiset saavat vapaasti määrätä ja keksiä monenlaisia kieltoja estämään Jeesus- ja Jumala- sanojen turhaa lausumista.

Mutta sitten. Kansankirkkomme sisällä vaikuttaa viisi herätysliikettä omine opillisine painotuksineen. Tämän lisäksi Suomessa toimivia kirkkoon kuulumattomia uskonnollisia ryhmiä ovat esimerkiksi adventistit, helluntailaiset, katoliset, ortodoksit ja vapaakirkolliset, suurimpia ryhmiä mainitakseni.

Ihminen on vallanhaluinen, ja mitä pienempi on se ryhmä,missä hän vaikuttaa, sitä helpompi on käyttää omaa valtaansa. Ihmisen on myös vaikea myöntää olevansa väärässä, ja kun on päässyt käyttämään valtaansa, ymmärrys omasta asemasta ja kyvykkyydestä saattaa alkaa hämärtyä. Tässä kohden voimme kääntää katseemme myös pois uskontojen kentästä ja suunnata se vaikkapa politiikkaan, jossa vallankäyttö on jokapäiväinen asia.

Väärällä vallankäytöllä voi olla vakavia seurauksia, kun se kohdistuu yksittäiseen ihmiseen. Elinikäiset traumat, ahdistuneisuus, psyykkinen murtuminen, oman identiteetin kyseenalaistaminen, katkeroituminen. Kun ihminen kokee pahuutta uskonnollisessa yhteisössä, ei kokemuksen aiheuttaja ole uskonto vaan toinen ihminen. Näitä asioita pohtiessani tuli mieleeni adventtilaulun sanat: ”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus. Voimalla, väkivallalla et tahdo hallita.”

”Mutta hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä...” (Galatalaiskirje 5:22).