Putin vertasi itseään Jeesukseen

Sunnuntai 14.4.2024 - Pirkko Jurvelin

Putin vertasi itseään Jeesukseen

Muutama päivä sitten lehtien otsikot täyttyivät viesteistä, joiden mukaan Putin on verrannut itseään Jeesukseen. Asia on hykerryttävän mielenkiintoinen: Kommunistisen maan johtaja on lukenut raamattunsa – tai ainakin apupoika, Venäjän ortodoksisen kirkon päämies Kirill on ollut korvaan kuiskaaja.

Ensimmäiseksi kysyin itseltäni, miksi ihmeessä Putin käyttää aseenaan raamattua, eihän kunnon kommunisti edes vilkaise pyhään kirjaan päin? Asia selvisi, kun aloin hakea tietoa netistä (lähinnä saksankielisiltä sivustoilta). Vaikka osa venäläisistä on kommunistisen perinteen mukaisesti uskonnottomia,niin ortodoksisella kirkolla on jo vuosisatojen ajan ollut vahva asema kansan keskuudessa. Tämä näkyy etenkin juhlapyhissä ja perinteiden vaalimisessa. Putin on halunnut entisestään vahvistaa kirkon asemaa, ja vuonna 2000 allekirjoitettiin Venäjän ja ortodoksisen kirkon välinen sopimus, joka määrittelee kirkon ja valtion väliset suhteet ja vahvistaa kirkon asemaa maassa. Tämä tilannepäivitys on tehty luonnollisesti sen vuoksi, että Putin uskoo pystyvänsä myös tällä tavoin (kirkkoa hallitsemalla) pitämään kansan tiukasti omissa hyppysissään.

Putin puhui lapsille ja nuorille moskovalaisen nuorisokeskuksen avajaisissa ja vertasi eräässä osassa puheessaan itseään Jeesukseen. ”Muistatteko, miten Jeesus saapui Galileaan ja näki kalastajat? Toinen heistä oli kalastamassa, toinen korjaamassa verkkoa. Jeesus sanoi heille seuratkaa minua ja teistä tulee ihmisten kalastajia, ihmisten sielujen kalastajia… Tapaus oli tärkeä, kun maailman uskonnot olivat kehittymässä...Mutta se ei ole yhtään vähemmän ajankohtainen kuin nyt. Meidän on puolustettava arvojamme, kulttuuriamme, perinteitä ja historiaamme. Tämä on erittäin tärkeää myös tulevaisuuden kannalta.”

Mielenkiintoista tässä puheessa on mielestäni ensiksikin se, että Putin olettaa kommunistivaltion lasten ja nuorten tuntevan raamatun kertomukset. Hämmästyttävää? Olennaista on tietysti toteamus, että Jeesuksen opetuslapsista tuli ”sielujen kalastajia”, ja että lasten ja nuorten on puolustettava Venäjän kulttuuria ja perinteitä, ”kalastella sieluja” isänmaan palvelukseen.

Putin on ottanut raamatun avukseen myös aikaisemmin. Krimin valtausta (2014) on selitetty sen ”hengellisellä merkityksellä”. Aluetta on verrattu Jerusalemin Temppelivuoreen, joka on islamilaisen säätiön hallinnassa keskellä juutalaisten pyhää kaupunkia, Jerusalemia. Putinin sanojen mukaisesti Krim liitettiin ”synnyinmaan yhteyteen”.

Samaa hengellistämistä on nyt käytetty Venäjän kansan mielipiteen muokkaamiseksi julistamalla Ukrainaa vastaan tehty hyökkäys ”pyhäksi sodaksi”.

Raamatun ja kirkon mukaan vetäminen sotatoimien oikeuttamiseksi kertoo Putinin valtavasta hädästä. Kaikki keinot on otettava käyttöön, ja ortodoksisen kirkon vaikutus kansaan on yksi näistä keinoista. Putinia pelottaa. Sota ei ole edennyt siihen malliin kuin hän luuli sen menevän, nopeasti ja voittoisasti kuin Krimin valtaus. Toisaalta kansa alkaa yhä enemmän osoittaa tyytymättömyyttään sotatilaan ja etenkin siihen, että nuoret miehet kuolevat rintamalla yhden harhaisen miehen utopian vuoksi. Loppu on lähellä. Jäämme odottamaan, kun emme voi muutakaan.

Liian leuhka presidentiksi?

Sunnuntai 21.1.2024 - Pirkko Jurvelin

Liian leuhka presidentiksi?

Pian saamme tietää, kuka on seuraava Suomen presidentti. Tätä kirjoittaessani näyttää siltä, että loppukisa käydään Haaviston ja Stubbin välillä. Tiedotusvälineet ovat ottaneet kaiken mahdollisen ja mahdottoman irti tulevista vaaleista, ja jos tosiasiat ovat näyttäneet liian säyseiltä, niin mielikuvitusta ja arvailuja on laitettu lisämausteeksi.

Jokaisesta ehdokkaasta löydetään hyviä ja huonoja puolia, toisista enemmän niitä hyviä kuin huonoja, ja jos ei jutun juurta tahdo hakemallakaan löytyä, niin taas voidaan keksiä, paisutella, ihmetellä ja muistella jotakin, josta on hyötyä jollekulle ehdokkaalle tai haittaa toiselle.

Faktana julistetaan, että Alexander Stubb on leuhka ja ylimielinen. Koska en tiedä puheiden taustoista juuri mitään, niin voin vain yrittää arvailla. Entinen Suomen pääministeri, valtiovarainministeri, ulkoministeri, europarlamentaarikko ja Euroopan Yliopistollisen Eurooppa-instituutin professori on oletettavasti kattavan uransa aikana sekä joutunut olemaan itsevarma ja määrätietoinen, eivätkä nämä ominaisuudet tietenkään miellytä kaikkia. ”Vaatimattomuus kaunistaa” sanoo perisuomalainen sananlasku, ja W.G Benham (englantilainen lehtimies, kirjailija, poliitikko) julistaa, että ”nöyryys ei ole heikkoutta”. Kyllähän näitä ajatelmia löytyy, ja niissä on totuuttakin, mutta eivät ne ehkä ihan joka tilanteessa sovi ohjenuoraksi.

Katsotaanpa sitten tuonne rajojen taakse ja yritetään hakea sieltä niitä vähemmän leuhkoja ja ennemminkin nöyriä valtionjohtajia. Presidentti Vladimir Putin julisti muutama päivä sitten, ettei Venäjällä ole rajoja ollenkaan. Tämä oli siis eräs hänen vaalipuheensa teemoista. En menisi moittimaan Putinia liiallisesta nöyryydestä, kun miettii tämänkin puheen sisältöä. Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskiä ei myöskään voi luonnehtia vaatimattomaksi mieheksi. Valtionjohtaja, joka uskalsi panna kampoihin Venäjän valtaussuunnitelmille, ja joka matkustaa ympäri maailman aina uusia liittolaisia etsimässä pelastaakseen maansa ja kansansa, on kaukana vaatimattomasta, nöyrästä johtajasta, ja sellaista Ukraina ei tarvitsekaan. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on puolestaan diktaattori vailla vertaa, vaikka hänen arvonimensä on ”presidentti” kuten hänen Venäjällä asuvalla virkatoverillaan.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier on todella pitkän linjan poliitikko. Hänen rohkea puheensa kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa 31.8.2022 oli niin raju, että sen varsinainen sanoma piilotettiin ja ydinsisältö häivytettiin Kirkkojen maailmanneuvoston verkkosivujen uutisessa. ”Venäjän ortodoksisen kirkon johtajat ovat tällä hetkellä johtamassa jäseniään ja koko kirkkoa kulkemaan vaarallista tietä, joka pilkkaa Jumalaa. Siis sellaiseen suuntaan, joka on vastoin kaikkea sitä, mihin he uskovat. He oikeuttavat hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan – siis omia ja meidän muiden kristittyjen uskonveljiä ja sisaria vastaan”, Steinmeier sanoi puheessaan. ”Totalitaarinen ideologia, joka on naamioinut itsensä teologiaan, on johtanut myös monien uskonnollisten paikkojen tuhoamiseen Ukrainassa...Yksikään ajatteleva kristitty ei voi nähdä tässä Jumalan tahtoa”. Todella rohkeaa puhetta liittovaltion presidentiltä.

Tässä ihan pieni otanta nykyisistä presidentin virassa olevista henkilöistä. On helppo huomata, että vaatimattomuus ja nöyryys eivät juurikaan näy näiden poliitikkojen historiassa. Tai mikä minä olen siitä sanomaan, saattaahan joku heistä olla pohjimmiltaan hyvinkin leppeä olento. Luulen, että Alexander Stubb pärjäisi hyvin tässä joukossa, sillä presidentti saa olla voimakas, määrätietoinen, rohkea ja itsevarma, eivätkä nämä ominaisuudet tarkoita sitä, että hän olisi leuhka ja ylimielinen. Totuus on kuitenkin se, että kun Suomen presidentti edustaa maatamme maailmalla, hänen pitää uskaltaa ottaa näyttämö haltuunsa. Näin on tehnyt Zelenskyi ja aikoinaan esimerkiksi Mannerheim.

Ai, että oliko tämä jotain vaalimainontaa? No, en kyllä sellaiseksi tarkoittanut, mutta ei haittaa, vaikka joku kokisi herätyksen tämän tekstin äärellä.

Saisinko t-paidan Putinin kuvalla varustettuna?

Tiistai 26.9.2023 - Pirkko Jurvelin

Saisinko t-paidan Putinin kuvalla varustettuna?

T-paitaostoksilla Tallinnassa – uusi kierros

Toukokuussa kirjoitin blogi- postauksen siitä, kuinka haeskelin Tallinnan Sadamarketista t-paitaa, jossa olisi Ukrainan presidentin Zelenskyin kuva. No, sitähän ei löytynyt, vaikka kaikenlaisia printtejä puseroissa oli, esimerkiksi perinteisiä ”Karjala takaisin vaikka pullo kerrallaan” sekä Kekkosen, Putinin ja jopa Stalinin kuvia. Tuolloin kyselyni Zelenskyi-paidasta herätti hämmennystä, miltei lievää kauhua myyjien keskuudessa, jotka lopettivat tyrkyttämisen heti, kun olin esittänyt kysymykseni. Niin, minullehan vastattiin, ettei ”kukaan halua sellaista puseroa”, ja minä tietysti ilmoitin, että Zelenskyi on supersankari ja ansaitsee pääsyn paidan etumukseen.

Nyt, nelisen kuukautta myöhemmin, päätin käydä katsomassa, mikä on tänä päivänä vallitseva tilanne puseromarkkinoilla. Ai, jai, huonosti menee! Kun suomalaiset ennen kantoivat kotiin kassikaupalla erikoisteksteillä varustettuja puseroita, niin hyvällä syyllä voin sanoa, että se markkinarako on tuhottu. Aika heikosti menee, kun enää en nähnyt edes Putinin naamaa paidan rintamuksessa, enkä vilaustakaan printistä, jossa olisi mainittu sana ”Karjala”. Ainoat tekstit olivat eräänlaisia viinavitsejä, enkä oikein usko, että nekään kävivät kaupaksi. Politiikasta on aika helppo vääntää vitsiä, mutta tänään se ei enää näytä onnistuvan.

Mistä sitten kertoo se, että Putinin kuvaa ei ole tyrkyllä? Mieleeni tulee kaksi asiaa. Ensiksikin: Kukaan ei halua kantaa rintamuksillaan diktaattorin kuvaa, se olisi ehkä lopultakin aika itsetuhoista toimintaa. Ainakin sellaisen paidan omistaja saattaisi joutua huutoryöpyn ja mahdollisesti jonkin muunkin kiusanteon kohteeksi. Eli sanoisin, että koska Putinin rikollinen hyökkäys Ukrainaan menee heikosti, niin on parempi olla tyrkyttämättä hänen kuvaansa edes venäläisille patriooteille (toki he voivat varmasti ostaa kyseisiä paitoja Venäjältä).

Toisaalta Putinin kuvan puuttuminen voi kieliä myöskin myyjien varovaisuudesta. He eivät halua ärsyttää länsimaisia ostajia, eivätkä herättää edes minkäänlaista keskustelua kyseisestä aiheesta. Putinin kuvan poistaminen tänään on mielestäni eräänlaista piiloviestintää. Viimeistään ensi toukokuussa pääsen jälleen aitiopaikalle tutkimaan t-paitamarkkinoiden kehitystä, ja palaan asiaan silloin uudemman kerran.

Jos joku nyt kuitenkin välttämättä haluaa pukea ylleen puseron, jonka rintamuksessa on kuva Venäjän presidentistä, niin sehän kyllä onnistuu. Netistä löytyy tarjontaa moneen tarpeeseen, ja sieltä minunkin eteeni putkahti sivusto, jossa tyrkytettiin Putin-puseroita erityisesti juuri naisille.

”Viime aikoina voi yhä useammin nähdä T-paitoja, joissa on Venäjän presidentin Vladimir Putinin kuva. Tällainen kuva huomataan, ja se herättää positiivisia tunteita, eikä se ole yllättävää, sillä Venäjän federaation johtaja on mielenkiintoinen ja erittäin suosittu persoona… T-paidat, joissa on isänmaallinen teema, ovat tulleet erittäin muodikkaiksi. Ne viestivät ylpeydestä, jota valtio ja sen johtaja herättävät ihmisissä. Tosiasia on, että t-paidan avulla tavalliset ihmiset haluavat ilmaista tukensa presidentille tällä tavalla. Loppujen lopuksi useimmat länsimaat yrittävät esittää hänet tyrannina ja diktaattorina! Tietenkään emme voi sanoa, että tämäntyyppiset vaatteet ovat mielenkiintoisia vain patriooteille. Loppujen lopuksi Putinin t-paidat ovat muodikas ja tyylikäs trendi…” Näin mainosteksti jatkuu sivutolkulla, ja puserovaihtoehtoja löytyy laidasta laitaan.

En kuitenkaan tilannut, vaikka mainosteksti suorastaan painosti minua siihen, sillä olenhan todellakin patriootti. Tosin suomalainen sellainen.

Patriarkka Kirillin jouluevankeliumi

Maanantai 19.12.2022 - Pirkko Jurvelin

Patriarkka Kirillin jouluevankeliumi

Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Hän on myös miljardööri ja KGB:n entinen ja nykyinen agentti kuten myös hänen edeltäjänsä Aleksei II. Toimiessaan kirkon johtajana Kirill on koko ajan puolustanut Venäjän sotatoimia Ukrainassa, ja kutsunut Ukrainan sotavoimia ”paholaisen joukoiksi”. Hän on julistanut myös, että Ukrainan sodassa taistelleet ja kaatuneet venäläiset saavat kaikki syntinsä anteeksi. - Tällaista kohtaa ei ainakaan minun raamattuni tunne.

Onnitellessaan Putinia tämän 70-vuotis syntymäpäivänä kirkonmies sanoi: ” Jumala asetti teidät valtaan, jotta voisitte suorittaa erityisen tärkeän ja vastuullisen tehtävän, joka koskee maan ja huostaanne uskottujen ihmisten kohtaloa.”

Koska patriarkka näin laveasti ja suvaitsevaisesti tulkitsee raamatun tekstejä, hän varmasti hyvillä mielin lukee seurakunnalleen seuraavan, nykyaikaan soveltuvaksi muotoillun jouluevankeliumin:

”Siihen aikaan antoi presidentti Putin käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava liikekannallepano. Tämä liikekannallepano oli ensimmäinen, ja tapahtui Zelenskyin ollessa Ukrainan presidentti. Läheskään kaikki eivät totelleet tätä määräystä, vaan pakenivat ulkomaille, kunnes rajat suljettiin.

Niin myös Jurg lähti Moskovasta, Venäjän pääkaupungista maanpakoon Helsinkiin, sillä siellä asui hänen sukuaan yhdessä Marinan, kihlattunsa kanssa, joka odotti lasta. Heidän Suomessa ollessaan Marinan synnyttämisen aika tuli ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Kätilö kapaloi lapsen ja antoi hänet äidille, joka oli asiakkaana HUS:n Naistenklinikalla.

Sinä yönä oli Dneperjoen seudulla sotilaita ulkona vartioimassa rintamalinjaa. Yhtäkkiä taivaalla näkyi kirkas valo, joka ympäröi heidät. Pelko valtasi sotilaat, mutta sitten he kuulivat viestin radiostaan: ”Älkää pelätkö, minulla on teille ilosanoma: USA on luvannut Ukrainalle valtavasti uusia, tehokkaita aseita.” Samassa sotilaiden ympärillä oli suuri joukko NATO:n hyvin aseistettuja sotilaita, ja kaikki ylistivät kansojen välistä yhteistyötä.

Myös Jurg ja Marina kuulivat tämän ilosanoman ja kiittivät länsimaita ja Suomea kaikesta siitä hyvästä, joka oli tullut heidän kohdalleen.”

Kirill, ole hyvä, teksti on vapaasti käytettävissäsi, eikä tarvitse edes valehdella.

Älä pelkää!

Perjantai 7.10.2022 - Pirkko Jurvelin

Älä pelkää

Viime päivinä olen kohdannut lukuisia kertoja yllättävissäkin yhteyksissä Raamatusta tutun ilmaisun ”Älä pelkää”. Aloin jo pohdiskella, mistä oikein on kyse, kun tajusin: Tämä aika, poliittinen tilanne, on otollinen tuolle sanonnalle. Luin, että kyseinen kehotus tai oikeastaan toteamus esiintyy Raamatun teksteissä 365 kertaa. Jossakin arveltiin ettei tuo luku voi olla sattuma, vaan että ihmisiä halutaan lohduttaa näillä sanoilla vuoden jokaisena päivänä.

Mieleeni tuli kyllä myös, että Raamatun tekstit pohjautuvat juutalaiseen kulttuuriin, jonka piirissä oli ja on käytössä juutalainen (heprealainen) lunisolaarinen kalenteri. Se perustuu sekä auringon että kuun kiertoon, jokainen kuukausi on pituudeltaan 29-30 päivää, ja täten vuodessa on 353-355 päivää. Jotta kalenterin kuukaudet pysyisivät aina suurin piirtein samana vuodenaikana, kalenteriin lisätään joskus kolmastoista kuukausi. Juutalaisen kalenterin vuosiluvut alkavat vuodesta 3761 e.Kr., sillä kyseistä vuotta pidetään maailman luomisen ajankohtana.

Mutta eipä tässä nyt kannata saivarrella. Joka tapauksessa Raamatussa kehotetaan hyvin usein ihmisiä olemaan pelkäämättä ja turvautumaan Jumalaan ja Hänen tahtoonsa ja suojelukseensa. Ihminen on kuitenkin niin inhimillinen olento, että hän mieluiten haluaisi konkreettista tietoa siitä, mihin tai keneen voi varmuudella luottaa. Sellaista tietoa ei ole kuitenkaan saatavilla mistään, mutta joka tapauksessa nuo Raamatun sanat tuovat hyvin monelle turvaa.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti syyskuussa Venäjän lopettavan kaasun ja öljyn viennin lopullisesti länsimaihin, mikäli hintakatto otettaisiin käyttöön, hän sanoi:”Emme tarjoa kaasua, öljyä, hiiltä, lämmitysöljyä – emme tarjoa mitään.” Uhkaustaan hän voimisti vielä sanomalla, että länsimaat ”jäätyisivät kuin suden häntä” venäläisessä kansantarussa.

Syyskuun loppupuolella uhkaukset kovenivat. ”Haluan muistuttaa teitä, että meidän maallamme on useita tuhoamiskeinoja ja joissain osissa modernimpaa kuin Nato-mailla”, hän uhosi ja jatkoi:” Ja heidän, jotka yrittävät kiristää meitä ydinaseilla, pitäisi tietää, että vallitsevat tuulet voivat kääntyä heidän suuntaansa.”

Putin täyttää tänään (perjantaina) 70 vuotta. Tavallisissa oloissa olisi odotettavissa komeita juhlallisuuksia, paraateja, puheita, ylilentoja, hymyttömiä kädenheilautuksia, mutta ainakin tällä hetkellä vallitsee täysi hiljaisuus. Ei ole olemassa sankaria, jota kannattaisi juhlia, ja epäilen, että moni toivoo tämän syntymäpäivän olevan Venäjän diktaattorin viimeinen. Ajatus on ilkeä mutta inhimillinen.

Nyt tämän tekstin lukija odottaa jo kärsimättömästi, miten ihmeessä saan nivottua yhteen Raamatun tekstin ja Putinin huonosti päättyneen uhoamisen.

Mielestäni Venäjän yksinvaltiaan olisi kannattanut lukea paremmin Raamattunsa (kai siellä ortodoksisen kirkon piirissä jonkinlainen Raamattu löytyy). Raamattu on maailmanhistorian levinnein, luetuin ja tutkituin kirja, joka on käännetty 474: lle eri kielelle. Sen tekstit ovat historiallisesti mielenkiintoisia, Jeesuksen seuraajille ainutlaatuisen merkityksellisiä, ja rohkaisevia hyvin monelle vakaumuksesta riippumatta: ”Älä pelkää!”

Ehkä Venäjän yksinvaltiaan kannattaisi muuttaa lähestymistapaansa sekä omaa kansaansa että muita maita kohtaan. Mitä venäläiset ajattelisivat hallitsijasta, joka lupaisi käsi sydämellä työskennellä oman maansa ja kansansa parhaaksi, niin että ihmisten elinolosuhteet ja tulevaisuudennäkymät kohenisivat, niin että pelon ja epätoivon sijaan astuisi toivo ja uskallus? Luulen, että Venäjän kanssa haluaisi kilvan tukea hallitsijaa, joka selvästi, vilpittömästi ja täysin sydämin ajaisi oman kansansa hyvinvointia, joka sanoisi, ettei kenenkään tarvitse pelätä, sillä hän, ministerit, hallitus ja kaikki valtaa pitävät huolehtisivat siitä, että Äiti-Venäjän lapsilla asiat olisivat mahdollisimman hyvin. Luulenpa, että tuollainen politiikka saisi Venäjän kansalaiset toivottamaan hallitsijalleen Herran siunausta ja pitkää ikää.

Kolmas maailmansota on alkanut

Lauantai 1.10.2022 - Pirkko Jurvelin

Kolmas maailmansota on syttynyt

Olen joskus aiemminkin kertonut, kuinka ukkini katseli minua kerran ja sanoi surullisesti: ”Tuskinpa sinunkaan sukupolvesi voi välttyä sodalta.” Viisas ja sotansa kokenut mies, joka tiesi, mistä puhui. Silloin minua pelotti,mutta nyt – kun kolmas maailmansota on jo käynnissä – minua ei enää pelota.

Asiantuntijat sanovat, että nyt käynnissä oleva kolmas maailmansota syttyi jo silloin, kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin ja liitti sen omiin maihinsa. Vaikka muu maailma ei tästä pitänyt, niin mikään taho ei uskaltanut nousta konkreettisesti vastustamaan Venäjän toimia. ”Kansanäänestyksen” mukaan 97% Krimin asukkaista puolsi maan eroamista Ukrainasta ja liittämistä Venäjään. No, mehän tiedämme, kuinka lupsakkaasti venäläiset osaavat järjestää tällaiset äänestykset. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että maailma lahjoitti Krimin Venäjälle kaikessa hiljaisuudessa, jotta saisi itse olla rauhassa.

Venäjällä ymmärrettiin asia juuri niin kuin se oli: Maailma oli valmis nöyrtymään Putinin edessä, ja näin tulisi ilmeisesti olemaan jatkossakin. Me olimme valmiita hyväksymään sodan, jos se käytiin jossakin muualla, kunhan saisimme jatkaa omaa, rauhallista, turvallista elämäämme.

Ja Putin hymyili niin, että melkein toinen suupieli kohosi (se ei kohoa, koska botox, kauneusoperaatiot ja poskitäytteet estävät). Hän katsoi karttaa, paperiversiota, veteli viivoja, siirsi rajoja, suunnitteli ja mietti, milloin olisi sopiva aika iskeä uudestaan. Helmikuun 24. päivänä vuonna 2022 varhain aamulla aika oli vihdoin koittanut: Venäjä aikoi jatkaa pinta-alansa kasvattamista sodan avulla. Sodasta ei puhuttu tietenkään mitään, ”sotilasoperaatio” ja Ukrainan ”demilitarisointi” olivat termejä, joita oli lupa käyttää.

Nyt olemme eläneet psyykkisesti sodan keskellä jo yli puoli vuotta, ja mikäli asiantuntijoihin on uskomista, tilanne päättyy aikaisintaan ensi keväänä. Vielä on vaikea ennustaa, olemmeko silloin jo fyysisestikin taisteluissa mukana, sehän on mahdollista. Putin on epäonnistunut, mutta koska Putin ei voi epäonnistua, sota jatkuu miehen viimeiseen hengenvetoon saakka.

Nostradamus on vuonna 1555 ilmestyneessä teoksessaan ennustanut kuluvalle vuodelle esimerkiksi seuraavanlaisia tapahtumia: Dramaattinen teollisuutta koskeva kriisi aiheuttaa maailmassa inflaatioita, nälkää ja levottomuuksia, Euroopan Unionin yhtenäisyys rikkoutuu – erityisesti Ranskassa tapahtuu hajoamista, ja Pohjois-Korean hallitsija kuolee. Bulgarialainen Baba Vanga (k. 1996) puolestaan on ilmoittanut aikoinaan, että Venäjästä tulee tänä vuonna maailman herra, ja että Eurooppa on ”joutomaata”. Nähtäväksi jää, onko näillä ennustuksilla todellisuudessa mitään merkitystä.

Tämä vuosi on tuonut minulle mukanaan henkilökohtaisia suru-uutisia, sillä muutama entinen työtoveri ja ystävä on siirtynyt elämän rajan tuolle puolen. Viikonloppuna puolestaan tapahtuu jotain mukavaa, sillä lähden vieraaksi sukulaistytön häihin, lahja ja uusi punainen mekko ovat valmiina, ja tiedän, että vaikka en aiokaan jäädä ”yöpalalle”, niin nämä iloiset juhlat tulevat kestämään pitkään. Ensi keväänä on sitten ristiäisten vuoro, voi kuinka ihanaa! Elämä kulkee menojaan, sitä emme voi estää, emmekä haluakaan. Pelkäämään ei kannata jäädä, sillä ei kukaan ihminen, eikä mikään poliittinen järjestelmä ole ikuinen.

Hei, Vladimir!

Keskiviikko 14.9.2022 - Pirkko Jurvelin

Hei, Vladimir!

Aloin kirjoittaa sinulle oikein paperikirjettä, kun en mistään löytänyt sähköpostiosoitettasi tai muita yhteystietoja. Toivon, että kirje tavoittaa sinut Kremlin osoitteella.

Meillä oli täällä eilen kolme sukupolvea juomassa iltateetä. Juteltiin kaikesta mahdollisesta, mutta lopulta keskustelu päätyi tietenkin Ukrainan sotaan ja Venäjään, kuinkas muuten. Tyttäreni, keskimmäisen sukupolven edustaja, puuskahti, että hän on koko ikänsä pelännyt Venäjää. Yläasteen historian opettajakin pelotteli Venäjän vaarallisuudella ja arvaamattomuudella, mutta nyt sitten Venäjä menee ja häviää sodan Ukrainalle! Koko vuosien kestänyt pelko on ollut aivan turha! Tytärtä kismitti koko juttu. Ei siis se, että Venäjä on hävinnyt tämän sodan, vaan se, että nuoria on peloteltu aivan turhaan.

Niinhän tässä nyt näyttää käyvän, että suunnitelmat suurin piirtein koko maailman kattavasta Äiti-Venäjästä osoittautuvat tyhjäksi puheeksi ja turhiksi haaveiksi. Cicero sanoi parituhatta vuotta sitten, että ”jokainen ihminen on erehtyväinen, mutta vain tyhmä pitää kiinni erehdyksestään”. Tuo on viisas sanonta, joka koskee meitä jokaista, myös sinua, Vladimir.

Ymmärrän kyllä, ettei luovuttaminen ole sinun juttusi, koska se tarkoittaa samalla maineen ja kasvojen menettämistä. Senpä vuoksi sama tytär, joka päivitteli Venäjän tappiota, pohti myös, olisiko itsemurha ainoa ”kunniallinen” tapa, jolla Putin saattaisi selvitä tästä häpeällisestä tilanteesta.

Nyt haluan kuitenkin antaa sinulle neuvon: Vladimir, älä tee itsemurhaa! Muistathan, että esimerkiksi Hitler päätyi tähän ratkaisuun poterossaan, mutta tekikö se miehestä yhtään sen kunniakkaampaa? Ei todellakaan. Jos ihminen olisi astia, niin Hitler olisi koko maailman sylkykuppi. Oman käden kautta tapahtuva kuolema ei tee rikollisesta hyvää ihmistä.

Minulla on sinulle kuitenkin tarjota ehdotus, vaikkakin esitän sen hyvin aralla sydämellä. Olet esiintynyt paljon Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien pappien ja piispojen kanssa, onpa sinulla siinä joukossa joku suosikkikin. En tiedä, onko sinussa jokin herkkä kohta, joka kaipaa kirkon sanomaa, vai onko jumalanpalveluksissa mukana olo pelkkää politiikkaa. Mikäli tunnet aidosti ja oikeasti, että uskonto pystyy tarjoamaan sinulle jotakin, mitä maailma ei voi antaa, niin lopeta sota, pyydä anteeksi kaikilta osapuolilta ja vetäydy pois tästä maailmasta kirkon suojiin.

Sinulla on Laatokan Valamon luostarisaarella kuulemma ihan oma datsa eli huvila. Se on varmasti sisustettu ylellisesti, ja onhan siihen viereen tehty myös helikopterin laskeutumispaikka. Älä kuitenkaan mene omaan huvilaasi, vaan Valamon vieressä olevalle pienelle Pyhityssaarelle, joka on ankarimman mahdollisen kilvoittelun paikka, ja jonne pääseminen on jo suuri etuoikeus (kyllä sinulle varmasti sieltä löytyy oma skiitta). - Sivuhuomautuksena mainittakoon, että myös marsalkka Mannerheim on käynyt siellä rukoilemassa erakon kanssa.

Olet tottunut siihen, että ympärilläsi pyörii koko ajan paljon ihmisiä, ja erakon elämä voi tuntua aluksi vaikealta, mutta uskon, että kun ymmärryksesi kasvaa erakkomunkkien opetuksessa, niin lopulta koet olevasi oikeassa paikassa. Voit unohtaa maailmallisen kilvoittelun eli Venäjän suurvalta-aatteen kokonaan, ja keskittää ajatuksesi tuonpuoleisiin.

Mikäli tämä ystävällinen ehdotus ei sinua kuitenkaan kiinnosta, niin pyydän sinua olemaan varovainen, Vladimir. Olen huomannut, että tärkeiden venäläismiesten tasapainoaisti ei ole kovin hyvä. Heitä putoilee ikkunoista, parvekkeilta ja veneistä. Katso, mihin astut.

Tässä kohden minun tulisi päättää kirjeeni kaikenlaisiin hyviin toivotuksiin, mutta en oikein koe sitä tilanteeseen sopivana. Esimerkiksi toivotus ”pitkää ikää”saattaisi kuulostaa kovin teennäiseltä. Siispä pelkästään allekirjoitan viestini, laitan kirjekuoreen ja lähetän Kremliin. Pirkko

Lyöminen kielletty, tappaminen sallittu?

Tiistai 5.4.2022 - Pirkko Jurvelin

Lyöminen kielletty, tappaminen sallittu?

Elokuvamaailman Oscarit on jaettu jälleen. Harva muistaa kuitenkaan, kuka voitti mitä ja miksi, koska kaiken huomion vei näyttelijä Will Smithin ja tilaisuutta juontaneen koomikon Chris Rockin kesken tapahtunut välikohtaus. Rock kertoi vitsin, jonka hän kohdisti Smithin vaimoon, lähinnä siis tämän hiustyyliin. Jada Pinkett, Smithin vaimo, kärsii sairaudesta, joka aiheuttaa hiustenlähtöä, ja hänen päänsä on lähes kalju. Juontajan tökeröstä vitsailusta suuttuneena Smith käveli lavalle ja löi miestä niin sanotusti turpaan. Smith poistui lavalta Rockin jäädessä pitelemään hämmentyneenä poskeaan, mutta tokeni epämieluisasta yllätyksestä nopeasti ja jatkoi juontokeikkaansa. Myöhemmin illalla Smith piti tunteikkaan puheen saatuaan Oscar-palkinnon roolisuorituksestaan elokuvassa ”King Richard”.

Smithiä syytetään aiheellisesti väkivaltaisesta käyttäytymisestä, tosin Rock ei ole virallista syytettä nostanut. Smith on kertonut kuitenkin luopuvansa Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenyydestä, koska oli välikohtauksella ”pettänyt akatemian luottamuksen”. Asian käsittely jatkuu, kunnes uudet skandaalit peittävät sen alleen, eikä ketään oikeasti enää kiinnosta.

Minua on tässä tapahtuneessa jäänyt vaivaamaan eräs juttu. Smith suuttui, koska hänen sairasta vaimoaan oli loukattu. Lyödä ei saa – sehän on opittu jo viimeistään päiväkodissa, toivottavasti kuitenkin jo kotona. Väkivalta on väkivaltaa, pois se meistä. Mutta: Saako ihmisiä ivata, asettaa pilkan kohteeksi, vähätellä, nolata? Ei tietenkään! Sekin on siis jo opittu viimeistään siellä päiväkodissa, ja sitä kutsutaan henkiseksi väkivallaksi. Kun mietin omaa työaikaani, niin jouduin paljon selvittelemään lasten välisiä kahinoita. Yleensä kysymys oli sanallisista riidoista, mollaamisesta, harvemmin todellisesta tappelusta. Kaikille tuli kuitenkin selväksi, että ketään ei saa haukkua, toisia pitää kohdella ystävällisesti riippumatta siitä, kuka ja millainen toinen on. Toisen tahallista pilkkaamista ei saa kutsua huumoriksi ja tällä tavoin vähätellä tekoa.

Miksi Chris Rockin käsittämättömän ilkeä kommentointi on jäänyt vaille huomiota? Miltä Jada Pinketistä tuntui istua juhlayleisön joukossa pilkan kohteena? - Onneksi hänellä on mies, joka uskalsi ilmaista kantansa Rockin halventavaan kielenkäyttöön! Mutta kysyn vielä: Miksi riidan aloittaja pääsi niin helpolla?

Nyt on siis tullut selväksi, että lyödä ei saa. Koko maailmahan siitä suuttuu ja närkästyy.

Venäläiset suorittavat parhaillaan kansanmurhaa Ukrainassa. Putinin aloittama sota on kestänyt jo puolitoista kuukautta, ja sodan edetessä siviileihin kohdistuvat järjettömät surmat ja raakuudet alkavat tulla esiin. Venäjä kiistää kaiken, eivätkä maailmanlaajuiset talouspakotteet ja muut sanktiot näytä vaikuttavan hyökkääjäpuolen toimiin.

Sen, mikä ei pitänyt olla totta, on osoittautunut valitettavan todeksi. Olemme hitaasti mutta varmasti menemässä kohti kolmatta maailmansotaa, eikä sen estämiseksi ilmeisesti kukaan voi tehdä mitään. Miten tämä voi olla mahdollista?

Onko niin, että sotiminen, valloitushalu, hallitseminen kuuluu ihmisluontoon? Kun yhdestä maailmansodasta on selvitty, kun tuhon rauniot on korjattu, kuolleet haudattu ja jälleen alettu toiveikkaasti rakentamaan uutta parempaa huomista, niin jokin siellä ihmisen perimässä alkaa panna vastaan? Onko näin sittenkään tarpeeksi hyvä? Kuuluuko tuo maa-ala kuitenkin minulle eikä tuolle toiselle? Pitäisikö alkaa siirrellä rajoja?

En haluaisi luovuttaa. Haluaisin uskoa, että ihminen pystyy neuvottelemaan, ottamaan huomioon toisenkin näkökulman ja pystyy tyytymään vähempään, jos se on kaikkien etu. Valitettavasti olen kuitenkin alkanut uskoa pahan valtaan.

Will Smith on joutunut nöyrtymään ja pyytämään lyöntiään anteeksi, hänen maineensa on kärsinyt, ja se näkyy mahdollisesti tulevaisuudessa myös työn saannissa. Hän löi yhden kerran vaimoaan pilkannutta miestä.

Ukrainan sodan aloittaja tuskin koskaan pyytää anteeksi sitä, että tuhannet ihmiset kuolevat tai kärsivät sotavammoista, perheet hajoavat, rakennukset ja kaupungit tuhoutuvat, ja monta sukupolvea joutuu jälleen kerran kantamaan sisällään sodan traumaa.

Muutaman vuosikymmenen kuluttua opiskelijat käyvät läpi tätä ajanjaksoa ihmiskunnan historiassa ja kysyvät ohjaajaltaan: Miksi? Tämä vastaa: Koska ihminen on paha.

Vladimir Putin, Venäjän ortodoksikirkon oma poika

Lauantai 26.2.2022 - Pirkko Jurvelin

Vladimir Putin, Venäjän ortodoksikirkon oma poika

Neuvosto-Venäjän historiassa on ortodoksisen kirkon merkitys vaihdellut aina kunkin aikakauden poliittisen tilanteen ja poliitikkojen intressien mukaan. 1900-luvun alussa hallitsijan siteet kirkkoon olivat voimakkaat, ja tsaari oli sekä Venäjän keisarikunnan että kirkon ylin hallitsija. Kommunismin tultua ”valtauskonnoksi” kirkon valta väheni, sillä marxismin oppien mukaan kristillinen uskonto oli oopiumia kansalle ja taikauskoa. 1920-luvulta lähtien kirkko koki valtion taholta suoranaista vainoa.

Vasta 1980-luvun lopulla ortodoksisen kirkon tilanne alkoi parantua, kun Mihail Gorbatsov lopetti vainot, ja viimein 2010-luvulla sen suhteet valtioon rupesivat vahvistumaan, sillä tuolloin Vladimir Putin alkoi hakea tukea ja tukijoita omalle vallalleen kirkon piiristä. Jumalanpalvelukseen osallistuva, tuohuksia sytyttävä ja ikonia suuteleva mies sai osakseen tavallisen kansan sympatiat ja luottamuksen ja auttoi unohtamaan tämän KGB-menneisyyden. Tänä päivänä Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill on Putinin läheinen liittolainen. Kumpikin osapuoli on hyötynyt tilanteesta, sillä uskonnonopetuksesta on tehty koulussa pakollista (!), ja esimerkiksi yleinen suhtautuminen homouteen ja homopareihin on kirkon opin mukaisesti hyvin karsasta. Patriarkka Kirill on myös henkilökohtaisesti netonnut läheisistä suhteistaan Putiniin. Sen osoituksena pidetään esimerkiksi miehen ranteessa vilahdellutta 30 000 euroa maksanutta kelloa sekä muutoinkin kirkon miehelle epäsovinnaista ylellistä elämäntapaa luksusjahteineen ja -huviloineen.

Miten tähän on tultu? Miksi Venäjän diktaattori veljeilee kirkon kanssa, vaikka sen oppi on kommunistisen aatteen mukaan oopiumia kansalle? Olen ollut monena kesänä vapaaehtoistöissä Suomen Valamossa oppaan tehtävissä. Luostarissa olen tavannut paljon turisteja ja tietysti kuullut mielenkiintoisia juttuja. Esittelin kerran turistiryhmälle vanhassa kirkossa ollutta maalausta, johon on kuvattu Laatokan Valamon saari erilaisine rakennuksineen noin sata vuotta sitten. Eräs ryhmässä mukana ollut henkilö rupesi kertomaan, kuinka nykyisin tällä luostarisaarella sijaitsee myös Putinin datsa eli kesähuvila. Kyseinen paikka on tietysti tarkoin vartioitu, ja siihen kuuluu myös pieni lentokenttä, jonne helikopteri voi laskeutua. Juttu kuulosti uskottavalta, kun tietää Putinin lämpimät suhteet Venäjän ortodoksisen kirkon nykyiseen johtajaan.

Putin on kuitenkin sen ikäinen mies, että hän on syntynyt ja elänyt vahvan kommunismin aikana. Mistä hän olisi saanut uskonnollisia virikkeitä? Joku (edelleen Valamon turistijoukosta) tiesi kertoa, että Vladimirin mummo oli ollut hurskas ortodoksi, ja että poika olisi hänen mukanaan päässyt tutustumaan kirkkoon ja sen oppiin. Joidenkin selitysten mukaan Vladimirin äiti olisi kastattanut pojan salaa. Aika haettuja spekulaatioita molemmat, sillä esimerkiksi Vladimir-pojan äidistäkään ei ole olemassa varmaa tietoa, ainoastaan aikamoinen määrä huhuja ja pimitettyä totuutta.

Kun Neuvostoliitto hajosi, kirkko alkoi siunata aseita ja armeijan joukkoja. 23.2.2022 julkaistiin Venäjän patriarkan lausumat onnittelut maan presidentille ”isänmaan puolustajien päivänä”, joka on Venäjän asevoimien vuosipäivä. Lausumassaan Kirill myötäilee Putinin ajatuksia kertomalla, että venäjän ortodoksinen kirkko on aina ”pyrkinyt antamaan merkittävän panoksen maanmiestensä isänmaalliseen kasvatukseen”.Tutkijoiden mukaan Kirillin käyttämä ilmaisu ”isänmaan puolustaminen” on tyypillistä Putinin ja putinistien käyttämää retoriikkaa, jolla vältetään sota-sanan käyttöä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan samainen patriarkka Kirill julkaisi seuraavanlaisen tiedotteen: ”Syvällä ja sydämestä tulevalla tuskalla näen tapahtumien aiheuttaman ihmisten kärsimyksen. Koko Venäjän patriarkkana ja kirkon päämiehenä, jonka lauma on Venäjällä, Ukrainassa ja muissa maissa, tunnen syvää myötätuntoa kaikkia niitä kohtaan, joita kärsimys on koskettanut.” Kirill kehottaa myös osapuolia välttämään aiheuttamasta siviiliuhreja ja kehottaa ihmisiä rukoilemaan. Hän siis tuntee myötätuntoa, mutta vieläkään hän ei voi käyttää sellaisia sanoja kuin ”sota” tai ”hyökkäys”.

Kun tämä sota loppuu, – ennemmin tai myöhemmin – Putin löydetään bunkkeristaan, jossa hän odottaa kohtaloaan kuten Hitler aikoinaan. Yksinäinen vanha mies, jolla ei ole enää mitään menetettävää. En usko, että edes Venäjän ortodoksisen kirkon päämies haluaa enää olla tuossa vaiheessa tukemassa joukkomurhan aloittanutta miestä.

Jumala ja korona

Maanantai 13.4.2020 - Pirkko Jurvelin

Jumala ja korona

1. Koronapandemia on Jumalan sallima vitsaus ihmiskunnalle. Sen tarkoitus on muistuttaa ihmistä siitä, mikä on oikeasti tärkeää ja saada heidät pohtimaan ajallisen elämän hengellistä puolta. 2. Koronavirus on kiinalaisten kehittelemä salainen ase, joka pääsi vahingossa karkaamaan ulos laboratoriosta. 3. Kautta maailmanajan on ollut olemassa sairauksien, sotien, tuhotulvien ja tulivuortenpurkausten aiheuttamia katastrofeja, joiden edessä ihminen on ollut voimaton. Ne kuuluvat maapallon elämään, ihmiskunta ei voi koskaan niistä vapautua, toki kaikesta selvitään – joko hyvin tai huonosti.

Oman suhtautumisenne käynnissä olevaan epidemiaan voitte valita edellä mainituista, tai sitten on mahdollista kehitellä ihan oma näkemys tähän tilanteeseen. Kaikki käy. Toki – jos ihan rehellisiä ollaan – on selvää, että juuri kriisiaikoina korostuu ihmisen tarve kääntyä hengellisten asioiden puoleen. Painotan sanaa ”hengellinen”, sillä mielestäni termi ”henkinen” on liian kevyt tässä tilanteessa. Uskon, että juuri nyt ihmiset menevät (tai siis eivät mene, vaan avaavat virtuaalikanavan) mieluummin kirkkoon kuin joogatunnille. Syykin on selvä: joogaliikkeet ja keskittymisharjoitukset tuovat ihmiselle rauhan tunteen, joka kumpuaa hänen omasta sisimmästään, mutta kirkon sanoma lupaa armoa ja rauhaa, joka tulee heikon ihmisen ulkopuolelta, Jumalalta.

Maaliskuun loppupuolella Paraguayn presidentti Marito Abdo piti videopuheen kansalleen. Hän sanoi muun muassa seuraavaa:” Kaikki olemme joskus tunteneet pelkoa. Ette ole yksin pelkonne kanssa. Tämä on meille kaikille uusi ja tuntematon ilmiö, ei ainoastaan Paraguayssa vaan kaikkialla. Mutta uskon Jumalaan ja hänen voimaansa ja armoonsa. Jesaja 41:10: Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi… Näin sanoo Jumala, ja minä uskon siihen.”

Jokin aika uutisoitiin siitä, että Yhdysvalloissa on koronaviruksen hoitoon mahdollisesti löytynyt tehokas lääke. Presidentti Trump sanoi, että ”se on lahja Jumalalta”. Myös aikaisemmissa lausunnoissaan Trump on kertonut, että hänellä on ”hyvä suhde” Jumalaan.

Presidentti Putin on pysytellyt hyvin hiljaa kannanotoissaan maailmaa riepovaan pandemiaan. Kun ajattelemme suurta Venäjää, ensimmäiseksi tulee mieleemme kommunismi ja ateismi. Siksi onkin yllättävää, että Putin tunnustautuu ortodoksiksi. - Näin sisäpiirin juttuna voin kertoa asian, jonka kuulin työskennellessäni Suomen Valamossa. Putin on kuulemma isoäitinsä kasvattama lapsi – mikä ei ole suinkaan harvinaista Venäjällä -, ja isoäiti oli harras ortodoksikristitty. Näitä peruja on myös Putinin arvostus arvokonservatiivista ortodoksista kirkkoa ja hengellisyyttä kohtaan. - Nythän Venäjällä ollaan muotoilemassa uutta perustuslakia, johon tulee maininta kansalaisten ”uskosta Jumalaan”. Onhan tämä nyt ennenkuulumatonta Venäjän lähihistoriaa ajatellen! - No, ehkä tämä Putinista kirjoittamani teksti menee hiukan sivuun varsinaisesta otsikosta, mutta jotenkin minua viehättää ajatus entisestä KGB:n agentista, joka sytyttää tuohuksen pääsiäisen ajan palveluksessa, tekee ristinmerkin, ja kun vieras tervehtii häntä sanoilla ”Kristus nousi kuolleista”, hän vastaa ”Totisesti nousi”.

Italialainen historioitsija ja kirjailija Roberto de Mattei julistaa pitkässä artikkelissaan, että koronavirus on ”globalisaation tappaja ja Jumalan lähettämä vitsaus” (artikkeli löytyy käännettynä ainakin englanniksi ja saksaksi). Kirjoitus on mielenkiintoinen, sillä de Mattei tarkastelee pandemiaa historioitsijan, filosofin ja politiikan asiantuntijana sekä teologina. Hän kuvailee ihmiskunnan aikaisempia kohtalonhetkiä ja raskaita muutosten aikoja ja näkee suuria yhtäläisyyksiä maailmaa mullistavissa tapahtumissa eri aikoina. Hän syyttää myös (katolista) kirkkoa uskon puutteesta. Roberto de Mattei ei pelkää ottaa kantaa, eikä ilmeisesti välitä siitä ryöpytyksestä, jota saa osakseen.

Kriisi koettelee aina uskoa. Jos uskoo Jumalaan, herää epäilys Hänen kaikkivoipaisuudestaan ja tarkoituksestaan. Jos uskoo ihmiseen eli johonkin filosofiaan tai poliittiseen ajatusmalliin, on aivan yhtä vaikea saada vastauksia kriisin herättämiin kysymyksiin. Aika harva meistä osaa suhtautua asiaan yhtä tyynesti kuin antiikin filosofit. Ehkäpä kuitenkin Senecan (4 ekr - 65 jkr) mietelmä sopii meille, jotka elämme koronaviruksen rikkomassa maailmassa:”Joskus pelkkä elämä on uroteko.”

P.s. Mainonnan uhrina päädyin eilen katselemaan TV 7:n ohjelmaa. Juontajan lisäksi siinä esiintyi kaksi henkilöä, joista käytettiin nimitystä ”profeetta”. Toinen heistä kertoi nähneensä kaksi tuntia kestävän näyn, jonka mukaan koronapandemia alkaa heiketä 14.-15.4. Nyt tämä käy jännittäväksi!