Lyöminen kielletty, tappaminen sallittu?

Tiistai 5.4.2022 - Pirkko Jurvelin

Lyöminen kielletty, tappaminen sallittu?

Elokuvamaailman Oscarit on jaettu jälleen. Harva muistaa kuitenkaan, kuka voitti mitä ja miksi, koska kaiken huomion vei näyttelijä Will Smithin ja tilaisuutta juontaneen koomikon Chris Rockin kesken tapahtunut välikohtaus. Rock kertoi vitsin, jonka hän kohdisti Smithin vaimoon, lähinnä siis tämän hiustyyliin. Jada Pinkett, Smithin vaimo, kärsii sairaudesta, joka aiheuttaa hiustenlähtöä, ja hänen päänsä on lähes kalju. Juontajan tökeröstä vitsailusta suuttuneena Smith käveli lavalle ja löi miestä niin sanotusti turpaan. Smith poistui lavalta Rockin jäädessä pitelemään hämmentyneenä poskeaan, mutta tokeni epämieluisasta yllätyksestä nopeasti ja jatkoi juontokeikkaansa. Myöhemmin illalla Smith piti tunteikkaan puheen saatuaan Oscar-palkinnon roolisuorituksestaan elokuvassa ”King Richard”.

Smithiä syytetään aiheellisesti väkivaltaisesta käyttäytymisestä, tosin Rock ei ole virallista syytettä nostanut. Smith on kertonut kuitenkin luopuvansa Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenyydestä, koska oli välikohtauksella ”pettänyt akatemian luottamuksen”. Asian käsittely jatkuu, kunnes uudet skandaalit peittävät sen alleen, eikä ketään oikeasti enää kiinnosta.

Minua on tässä tapahtuneessa jäänyt vaivaamaan eräs juttu. Smith suuttui, koska hänen sairasta vaimoaan oli loukattu. Lyödä ei saa – sehän on opittu jo viimeistään päiväkodissa, toivottavasti kuitenkin jo kotona. Väkivalta on väkivaltaa, pois se meistä. Mutta: Saako ihmisiä ivata, asettaa pilkan kohteeksi, vähätellä, nolata? Ei tietenkään! Sekin on siis jo opittu viimeistään siellä päiväkodissa, ja sitä kutsutaan henkiseksi väkivallaksi. Kun mietin omaa työaikaani, niin jouduin paljon selvittelemään lasten välisiä kahinoita. Yleensä kysymys oli sanallisista riidoista, mollaamisesta, harvemmin todellisesta tappelusta. Kaikille tuli kuitenkin selväksi, että ketään ei saa haukkua, toisia pitää kohdella ystävällisesti riippumatta siitä, kuka ja millainen toinen on. Toisen tahallista pilkkaamista ei saa kutsua huumoriksi ja tällä tavoin vähätellä tekoa.

Miksi Chris Rockin käsittämättömän ilkeä kommentointi on jäänyt vaille huomiota? Miltä Jada Pinketistä tuntui istua juhlayleisön joukossa pilkan kohteena? - Onneksi hänellä on mies, joka uskalsi ilmaista kantansa Rockin halventavaan kielenkäyttöön! Mutta kysyn vielä: Miksi riidan aloittaja pääsi niin helpolla?

Nyt on siis tullut selväksi, että lyödä ei saa. Koko maailmahan siitä suuttuu ja närkästyy.

Venäläiset suorittavat parhaillaan kansanmurhaa Ukrainassa. Putinin aloittama sota on kestänyt jo puolitoista kuukautta, ja sodan edetessä siviileihin kohdistuvat järjettömät surmat ja raakuudet alkavat tulla esiin. Venäjä kiistää kaiken, eivätkä maailmanlaajuiset talouspakotteet ja muut sanktiot näytä vaikuttavan hyökkääjäpuolen toimiin.

Sen, mikä ei pitänyt olla totta, on osoittautunut valitettavan todeksi. Olemme hitaasti mutta varmasti menemässä kohti kolmatta maailmansotaa, eikä sen estämiseksi ilmeisesti kukaan voi tehdä mitään. Miten tämä voi olla mahdollista?

Onko niin, että sotiminen, valloitushalu, hallitseminen kuuluu ihmisluontoon? Kun yhdestä maailmansodasta on selvitty, kun tuhon rauniot on korjattu, kuolleet haudattu ja jälleen alettu toiveikkaasti rakentamaan uutta parempaa huomista, niin jokin siellä ihmisen perimässä alkaa panna vastaan? Onko näin sittenkään tarpeeksi hyvä? Kuuluuko tuo maa-ala kuitenkin minulle eikä tuolle toiselle? Pitäisikö alkaa siirrellä rajoja?

En haluaisi luovuttaa. Haluaisin uskoa, että ihminen pystyy neuvottelemaan, ottamaan huomioon toisenkin näkökulman ja pystyy tyytymään vähempään, jos se on kaikkien etu. Valitettavasti olen kuitenkin alkanut uskoa pahan valtaan.

Will Smith on joutunut nöyrtymään ja pyytämään lyöntiään anteeksi, hänen maineensa on kärsinyt, ja se näkyy mahdollisesti tulevaisuudessa myös työn saannissa. Hän löi yhden kerran vaimoaan pilkannutta miestä.

Ukrainan sodan aloittaja tuskin koskaan pyytää anteeksi sitä, että tuhannet ihmiset kuolevat tai kärsivät sotavammoista, perheet hajoavat, rakennukset ja kaupungit tuhoutuvat, ja monta sukupolvea joutuu jälleen kerran kantamaan sisällään sodan traumaa.

Muutaman vuosikymmenen kuluttua opiskelijat käyvät läpi tätä ajanjaksoa ihmiskunnan historiassa ja kysyvät ohjaajaltaan: Miksi? Tämä vastaa: Koska ihminen on paha.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Will Smith, Putin, ihmisen pahuus

Vladimir Putin, Venäjän ortodoksikirkon oma poika

Lauantai 26.2.2022 - Pirkko Jurvelin

Vladimir Putin, Venäjän ortodoksikirkon oma poika

Neuvosto-Venäjän historiassa on ortodoksisen kirkon merkitys vaihdellut aina kunkin aikakauden poliittisen tilanteen ja poliitikkojen intressien mukaan. 1900-luvun alussa hallitsijan siteet kirkkoon olivat voimakkaat, ja tsaari oli sekä Venäjän keisarikunnan että kirkon ylin hallitsija. Kommunismin tultua ”valtauskonnoksi” kirkon valta väheni, sillä marxismin oppien mukaan kristillinen uskonto oli oopiumia kansalle ja taikauskoa. 1920-luvulta lähtien kirkko koki valtion taholta suoranaista vainoa.

Vasta 1980-luvun lopulla ortodoksisen kirkon tilanne alkoi parantua, kun Mihail Gorbatsov lopetti vainot, ja viimein 2010-luvulla sen suhteet valtioon rupesivat vahvistumaan, sillä tuolloin Vladimir Putin alkoi hakea tukea ja tukijoita omalle vallalleen kirkon piiristä. Jumalanpalvelukseen osallistuva, tuohuksia sytyttävä ja ikonia suuteleva mies sai osakseen tavallisen kansan sympatiat ja luottamuksen ja auttoi unohtamaan tämän KGB-menneisyyden. Tänä päivänä Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill on Putinin läheinen liittolainen. Kumpikin osapuoli on hyötynyt tilanteesta, sillä uskonnonopetuksesta on tehty koulussa pakollista (!), ja esimerkiksi yleinen suhtautuminen homouteen ja homopareihin on kirkon opin mukaisesti hyvin karsasta. Patriarkka Kirill on myös henkilökohtaisesti netonnut läheisistä suhteistaan Putiniin. Sen osoituksena pidetään esimerkiksi miehen ranteessa vilahdellutta 30 000 euroa maksanutta kelloa sekä muutoinkin kirkon miehelle epäsovinnaista ylellistä elämäntapaa luksusjahteineen ja -huviloineen.

Miten tähän on tultu? Miksi Venäjän diktaattori veljeilee kirkon kanssa, vaikka sen oppi on kommunistisen aatteen mukaan oopiumia kansalle? Olen ollut monena kesänä vapaaehtoistöissä Suomen Valamossa oppaan tehtävissä. Luostarissa olen tavannut paljon turisteja ja tietysti kuullut mielenkiintoisia juttuja. Esittelin kerran turistiryhmälle vanhassa kirkossa ollutta maalausta, johon on kuvattu Laatokan Valamon saari erilaisine rakennuksineen noin sata vuotta sitten. Eräs ryhmässä mukana ollut henkilö rupesi kertomaan, kuinka nykyisin tällä luostarisaarella sijaitsee myös Putinin datsa eli kesähuvila. Kyseinen paikka on tietysti tarkoin vartioitu, ja siihen kuuluu myös pieni lentokenttä, jonne helikopteri voi laskeutua. Juttu kuulosti uskottavalta, kun tietää Putinin lämpimät suhteet Venäjän ortodoksisen kirkon nykyiseen johtajaan.

Putin on kuitenkin sen ikäinen mies, että hän on syntynyt ja elänyt vahvan kommunismin aikana. Mistä hän olisi saanut uskonnollisia virikkeitä? Joku (edelleen Valamon turistijoukosta) tiesi kertoa, että Vladimirin mummo oli ollut hurskas ortodoksi, ja että poika olisi hänen mukanaan päässyt tutustumaan kirkkoon ja sen oppiin. Joidenkin selitysten mukaan Vladimirin äiti olisi kastattanut pojan salaa. Aika haettuja spekulaatioita molemmat, sillä esimerkiksi Vladimir-pojan äidistäkään ei ole olemassa varmaa tietoa, ainoastaan aikamoinen määrä huhuja ja pimitettyä totuutta.

Kun Neuvostoliitto hajosi, kirkko alkoi siunata aseita ja armeijan joukkoja. 23.2.2022 julkaistiin Venäjän patriarkan lausumat onnittelut maan presidentille ”isänmaan puolustajien päivänä”, joka on Venäjän asevoimien vuosipäivä. Lausumassaan Kirill myötäilee Putinin ajatuksia kertomalla, että venäjän ortodoksinen kirkko on aina ”pyrkinyt antamaan merkittävän panoksen maanmiestensä isänmaalliseen kasvatukseen”.Tutkijoiden mukaan Kirillin käyttämä ilmaisu ”isänmaan puolustaminen” on tyypillistä Putinin ja putinistien käyttämää retoriikkaa, jolla vältetään sota-sanan käyttöä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan samainen patriarkka Kirill julkaisi seuraavanlaisen tiedotteen: ”Syvällä ja sydämestä tulevalla tuskalla näen tapahtumien aiheuttaman ihmisten kärsimyksen. Koko Venäjän patriarkkana ja kirkon päämiehenä, jonka lauma on Venäjällä, Ukrainassa ja muissa maissa, tunnen syvää myötätuntoa kaikkia niitä kohtaan, joita kärsimys on koskettanut.” Kirill kehottaa myös osapuolia välttämään aiheuttamasta siviiliuhreja ja kehottaa ihmisiä rukoilemaan. Hän siis tuntee myötätuntoa, mutta vieläkään hän ei voi käyttää sellaisia sanoja kuin ”sota” tai ”hyökkäys”.

Kun tämä sota loppuu, – ennemmin tai myöhemmin – Putin löydetään bunkkeristaan, jossa hän odottaa kohtaloaan kuten Hitler aikoinaan. Yksinäinen vanha mies, jolla ei ole enää mitään menetettävää. En usko, että edes Venäjän ortodoksisen kirkon päämies haluaa enää olla tuossa vaiheessa tukemassa joukkomurhan aloittanutta miestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vladimir Putin, Venäjän ortodoksinen kirkko

Jumala ja korona

Maanantai 13.4.2020 - Pirkko Jurvelin

Jumala ja korona

1. Koronapandemia on Jumalan sallima vitsaus ihmiskunnalle. Sen tarkoitus on muistuttaa ihmistä siitä, mikä on oikeasti tärkeää ja saada heidät pohtimaan ajallisen elämän hengellistä puolta. 2. Koronavirus on kiinalaisten kehittelemä salainen ase, joka pääsi vahingossa karkaamaan ulos laboratoriosta. 3. Kautta maailmanajan on ollut olemassa sairauksien, sotien, tuhotulvien ja tulivuortenpurkausten aiheuttamia katastrofeja, joiden edessä ihminen on ollut voimaton. Ne kuuluvat maapallon elämään, ihmiskunta ei voi koskaan niistä vapautua, toki kaikesta selvitään – joko hyvin tai huonosti.

Oman suhtautumisenne käynnissä olevaan epidemiaan voitte valita edellä mainituista, tai sitten on mahdollista kehitellä ihan oma näkemys tähän tilanteeseen. Kaikki käy. Toki – jos ihan rehellisiä ollaan – on selvää, että juuri kriisiaikoina korostuu ihmisen tarve kääntyä hengellisten asioiden puoleen. Painotan sanaa ”hengellinen”, sillä mielestäni termi ”henkinen” on liian kevyt tässä tilanteessa. Uskon, että juuri nyt ihmiset menevät (tai siis eivät mene, vaan avaavat virtuaalikanavan) mieluummin kirkkoon kuin joogatunnille. Syykin on selvä: joogaliikkeet ja keskittymisharjoitukset tuovat ihmiselle rauhan tunteen, joka kumpuaa hänen omasta sisimmästään, mutta kirkon sanoma lupaa armoa ja rauhaa, joka tulee heikon ihmisen ulkopuolelta, Jumalalta.

Maaliskuun loppupuolella Paraguayn presidentti Marito Abdo piti videopuheen kansalleen. Hän sanoi muun muassa seuraavaa:” Kaikki olemme joskus tunteneet pelkoa. Ette ole yksin pelkonne kanssa. Tämä on meille kaikille uusi ja tuntematon ilmiö, ei ainoastaan Paraguayssa vaan kaikkialla. Mutta uskon Jumalaan ja hänen voimaansa ja armoonsa. Jesaja 41:10: Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi… Näin sanoo Jumala, ja minä uskon siihen.”

Jokin aika uutisoitiin siitä, että Yhdysvalloissa on koronaviruksen hoitoon mahdollisesti löytynyt tehokas lääke. Presidentti Trump sanoi, että ”se on lahja Jumalalta”. Myös aikaisemmissa lausunnoissaan Trump on kertonut, että hänellä on ”hyvä suhde” Jumalaan.

Presidentti Putin on pysytellyt hyvin hiljaa kannanotoissaan maailmaa riepovaan pandemiaan. Kun ajattelemme suurta Venäjää, ensimmäiseksi tulee mieleemme kommunismi ja ateismi. Siksi onkin yllättävää, että Putin tunnustautuu ortodoksiksi. - Näin sisäpiirin juttuna voin kertoa asian, jonka kuulin työskennellessäni Suomen Valamossa. Putin on kuulemma isoäitinsä kasvattama lapsi – mikä ei ole suinkaan harvinaista Venäjällä -, ja isoäiti oli harras ortodoksikristitty. Näitä peruja on myös Putinin arvostus arvokonservatiivista ortodoksista kirkkoa ja hengellisyyttä kohtaan. - Nythän Venäjällä ollaan muotoilemassa uutta perustuslakia, johon tulee maininta kansalaisten ”uskosta Jumalaan”. Onhan tämä nyt ennenkuulumatonta Venäjän lähihistoriaa ajatellen! - No, ehkä tämä Putinista kirjoittamani teksti menee hiukan sivuun varsinaisesta otsikosta, mutta jotenkin minua viehättää ajatus entisestä KGB:n agentista, joka sytyttää tuohuksen pääsiäisen ajan palveluksessa, tekee ristinmerkin, ja kun vieras tervehtii häntä sanoilla ”Kristus nousi kuolleista”, hän vastaa ”Totisesti nousi”.

Italialainen historioitsija ja kirjailija Roberto de Mattei julistaa pitkässä artikkelissaan, että koronavirus on ”globalisaation tappaja ja Jumalan lähettämä vitsaus” (artikkeli löytyy käännettynä ainakin englanniksi ja saksaksi). Kirjoitus on mielenkiintoinen, sillä de Mattei tarkastelee pandemiaa historioitsijan, filosofin ja politiikan asiantuntijana sekä teologina. Hän kuvailee ihmiskunnan aikaisempia kohtalonhetkiä ja raskaita muutosten aikoja ja näkee suuria yhtäläisyyksiä maailmaa mullistavissa tapahtumissa eri aikoina. Hän syyttää myös (katolista) kirkkoa uskon puutteesta. Roberto de Mattei ei pelkää ottaa kantaa, eikä ilmeisesti välitä siitä ryöpytyksestä, jota saa osakseen.

Kriisi koettelee aina uskoa. Jos uskoo Jumalaan, herää epäilys Hänen kaikkivoipaisuudestaan ja tarkoituksestaan. Jos uskoo ihmiseen eli johonkin filosofiaan tai poliittiseen ajatusmalliin, on aivan yhtä vaikea saada vastauksia kriisin herättämiin kysymyksiin. Aika harva meistä osaa suhtautua asiaan yhtä tyynesti kuin antiikin filosofit. Ehkäpä kuitenkin Senecan (4 ekr - 65 jkr) mietelmä sopii meille, jotka elämme koronaviruksen rikkomassa maailmassa:”Joskus pelkkä elämä on uroteko.”

P.s. Mainonnan uhrina päädyin eilen katselemaan TV 7:n ohjelmaa. Juontajan lisäksi siinä esiintyi kaksi henkilöä, joista käytettiin nimitystä ”profeetta”. Toinen heistä kertoi nähneensä kaksi tuntia kestävän näyn, jonka mukaan koronapandemia alkaa heiketä 14.-15.4. Nyt tämä käy jännittäväksi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jumala, korona, ennustus, Putin